Kansainvälinen asekauppa on kääntynyt lievään laskuun. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuotuisen raportin mukaan asekauppa väheni maailmassa 4,6 prosenttia, kun aikaväliä 2017–2021 verrattiin edeltäviin viiteen vuoteen. Tästä huolimatta asekauppa kasvoi monilla alueilla.
Sipri pitää huolestuttavana yhä kasvavia tai korkeina pysyneitä lukuja Euroopan, Itä-Aasian, Oseanian ja Lähi-idän asetuonnin osalta. Positiivisia muutoksia nähtiin Etelä-Amerikan osalta, jonka asetuonti saavutti alimman tason 50 vuoteen.
Euroopan ja Venäjän viilenevät välit näkyvät asekaupan kiihtymisessä
Suurin alueellinen kasvu havaittiin Euroopan osalta, jonne suuntautuva asekauppa kasvoi viidenneksellä edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna. Euroopan osuus kansainvälisestä asekaupasta oli 13 prosenttia.
– Venäjän ja useimpien Euroopan valtioiden välisten suhteiden vakava heikkeneminen oli merkittävä tekijä, joka johti Euroopan asetuonnin kasvuun. Tämä näkyi erityisesti valtioissa, joiden kansallinen aseteollisuus ei pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, kommentoi tiedotteessa Siprin vanhempi tutkija Pieter D. Wezeman.
Hän toteaa, että asekaupalla on merkittävä rooli myös transatlanttisissa suhteissa.
Suurimmat eurooppalaiset aseiden tuojamaat olivat Britannia, Norja ja Alankomaat. Myös muiden Euroopan maiden odotetaan nostavan asetuontiaan merkittävästi tulevan vuosikymmenen aikana, sillä useat maat – mukaan lukien Suomi – ovat jo tehneet isoja tilauksia asevarustelun osalta. Ukrainaan aseita tuotiin viime vuosina erittäin vähän pitkään jatkuneesta kriisitilanteesta huolimatta.
Yhdysvallat hyödyntää asekauppaa ulkopolitiikan pelinappulana
Vuosina 2017–2021 kansainvälisesti suurimmat aseiden viejämaat olivat Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina ja Saksa. Yhteensä ne vastasivat 77 prosentista kaikesta aseviennistä. Yhdysvallat kasvatti maailmanmarkkinaosuuttaan merkittävästi ja vastaa 39 prosentista kaikesta aseviennistä.
Alueellisesti eniten asekauppaa suuntautuu Aasiaan ja Oseaniaan. Sitä selittää useiden alueen maiden kiristyneet välit Kiinan kanssa.
– Yhdysvallat on suurin viejämaa Aasian ja Oseanian suuntaan. Asekauppa on tärkeä elementti sen Kiinaa kohtaan suuntautuvassa ulkopolitiikassa, sanoo vanhempi tutkija Siemon T. Wezeman.
Venäjän asevienti romahti neljänneksellä, mikä johtuu vähentyneestä viennistä Intiaan ja Vietnamiin. Yksittäisistä maista eniten aseita toivat Intia, Saudi-Arabia, Egypti, Australia ja Kiina.