Perjantaina alkanut hoitajalakko aiheutti työnantajapuolen mukaan merkittäviä ongelmia niissä kuudessa sairaanhoitopiirissä, joissa työtaistelu käynnistyi.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala kertoi, että henkilökunnan määrä oli lakon alussa niin alhainen, että potilaiden henki ja terveys on vaarantunut.
– Työnantaja esitti lakon aikaisen suojelutyöntarpeen viime viikkoina käydyissä neuvotteluissa. Pyydetystä saatiin nyt alle 30 prosenttia, ja sillä työvoimalla aloitimme perjantaiaamuna. Paraikaa neuvottelemme siitä, että töihin tulevia on saatava lisää. Meillä on erittäin vakava ja erittäin kriittinen tilanne.
Nevalan mukaan kaikki kiireetön hoito on Pohjois-Pohjanmaalla seisahtunut, mutta sen lisäksi on keskeytetty "merkittävissä määrin" kiireellistä hoitoa.
– Esimerkiksi syöpäpotilaiden sädehoitoja on peruttu perjantailta toistasataa. Mutta korostan sitä, että neuvottelut ovat käynnissä ja olemme päässeet jo hieman etenemään, joskin neuvottelut ovat vielä kesken, Nevala sanoi ennen puoltapäivää.
Tiukasta tilanteesta huolimatta "kaaosviestiä ei ole aamulta tullut korviin", Nevala lisäsi.
– Ihmiset ovat tulleet sovitusti suojelutyöhön. Haaste on se, että työnantajan ja lääketieteellisestä näkökulmasta henkilöstön määrä on liian vähäinen. Mutta toiveissa on, että lisää väkeä saadaan jo viikonlopuksi.
Syöpäleikkauksiakin jouduttu perumaan
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kertoi STT:lle, että myös Husin alueella lakko alkoi merkittävillä ongelmilla.
– Suojelutyöhön saapui perjantaina aamulla vähemmän henkilökuntaa kuin mistä oli sovittu. Tämä tuli yllätyksenä, ja siinä syntyi uhka vaarasta potilaiden hengelle ja terveydelle.
Ulander arvioi puoliltapäivin, että tilanne oli luultavasti joltakin osin korjaantunut.
– Otaksun, että sinne on saatu korvaavaa henkilökuntaa, kiireinen Ulander muotoili.
Kiireettömän hoidon lisäksi myös kiireellistä hoitoa jäi hänen mukaansa antamatta Husissa.
– Syöpäleikkauksiakin on jouduttu jättämään tekemättä.
Viikonloppuna tilannetta hänen mukaansa helpottaa se, että vaativia syöpäleikkauksia ei normaalistikaan tehdä viikonloppuisin. Ne vaativat erikoisosaamista ja siksi ne tehdään virkatyöaikana.
Ulanderin mukaan Hus on saanut nyt aluksi suojelutyöhön "vain puolet tai sen alle" siitä henkilökuntamäärästä, jonka Husin asiantuntijat ovat laskeneet suojelutyön minimiksi.
Ruuhkaa syntyi hallintoylilääkärin mukaan perjantaina Töölön sairaalan päivystysleikkauksiin.
– Toivottavasti se suma saadaan purettua.
Hätätyö on eri asia kuin kiireellinen hoito
Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä perjantain tilannetta kommentoi työnantajaa edustava johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine.
– Kuten olemme aiemminkin tiedottaneet, töihin lakon alettua tuleva työntekijöiden määrä ei ole potilaiden tarpeen kannalta riittävä. Samalla on todettava, että ammattijärjestöjen osalta lupaus suojelutyöhön tarvittavasta henkilökuntamäärästä on pitänyt. Mutta se on todella minimi. Neuvottelemme tunneittain siltä osin kun (henkilökuntatarpeen) tilanteeseen tulee muutoksia, Lundgrén-Laine sanoi STT:lle.
Hänen mukaansa kiireetön hoito "on käytännössä loppunut" lakon takia myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.
– Kiireellisessä ja päivystyksellisessä hoidossa juuri nyt pärjäämme, mutta niissähän tilanne koko ajan ja tunti tunnilta elää. Meillä on sovittuna järjestöpuolen kanssa neuvottelujen menettelytapa siihen, jos päivystykseen tulee niin kova kiire, että (henkilöstön) resurssi ei riitä.
Lundgrén-Laine muistutti, että hätätyö helposti ymmärretään käsitteenä väärin terveysalan lakkojen yhteydessä.
– Käytännössä hätätyö tarkoittaa alallamme monipotilastilannetta eli jonkinlaista suuronnettomuutta. Hätätyö on eri asia kuin kiireellinen tai päivystystyö. Jos tapahtuu vaikkapa iso liikenneonnettomuus, työntekijämme ovat velvoitettuja tulemaan töihin, oli lakko tai ei.
Viikonlopun tilanne näytti johtajaylihoitajan mukaan myös Keski-Suomen sairaanhoidossa huolestuttavalta.
– Nämä miehitykset ovat niin pienet. Olemme aidosti huolissamme potilasturvallisuudesta.
"Toiminta on vakavasti halvaantunut"
Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) työhön hoitajien lakko on vaikuttanut rajusti, sanoo vt. sairaalajohtaja Sirkku Jyrkkiö.
– Toiminta on vakavasti halvaantunut. Sairaalan 50 leikkaussalista vain neljä on käytössä. Se hädin tuskin riittää meidän päivystykselliseen toimintaan. Kaikki syöpäleikkaukset ovat seis, Jyrkkiö sanoi STT:lle.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lakon vaikutukset näkyvät sekä päivystyksissä että kiireettömämmissä hoidoissa. Turussa ei perjantaina ollut esimerkiksi dialyysissä riittävästi henkilökuntaa munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoitoon.
Jyrkkiön mukaan Tyksissä vakavasta tai hengenvaarallisesta fyysisestä vammasta kärsivät traumapotilaat jonottavat päivystysleikkauksiin. Myös sektioita eli keisarinleikkauksia varten on käytössä vain yksi leikkaussali.
– Joskus tarvitaan kahta tai kolmeakin salia sektioita varten yhtä aikaa
"Suojelutyössä on tähän asti sovittu syövän hoidosta"
Tyks neuvottelee Jyrkkiön mukaan koko ajan lisätyövoiman saamiseksi.
– Laboratorio toimii vain pieneltä osin. Saamme vain perustestejä, emme sellaisia, mitä isossa sairaalassa tarvittaisiin. Samoin kuvantaminen on vain päivystyksellistä.
Jyrkkiön mukaan lakkoraja on nyt tiukin, mitä hän on yli 30-vuotisen uransa aikana nähnyt.
– Suojelutyössä on tähän asti sovittu syövän hoidosta. Nyt suojelutyön rajat ovat huomattavasti tiukemmat.
Hän sanoo, että alle puolet henkilökunnan normaalivahvuudesta on töissä.
– Työntekijämäärä on huomattavasti niukempi kuin se, minkä työnantaja katsoi välttämättömäksi suojelutyöhön.
Jyrkkiö ei kuitenkaan halua lisätä vastakkainasettelua. Hän sanoo ymmärtävänsä, että naisvaltaisella ja pienipalkkaisella työntekijäpuolella on tarvetta ajaa etujaan ja meneillään on laillinen lakko. Työantajapuolen ja julkisen sektorin paineita hän ymmärtää niin ikään.
– Sairaalan johtajana ajattelen, että meidän täytyy koko ajan neuvotella suojelutyömäärän lisäämisestä. Toivottavasti maanantaina on toisenlainen tilanne. Toivon, että pystymme turvaaman potilaiden elintärkeät hoidot.
Kuopiossa peruttiin kiireettömät hoidot pääsiäiseen saakka
Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) johtaja Olavi Airaksinen luonnehtii perjantaina tilannetta kohtuulliseksi.
– Suojelutyössä pääsimme parempaan ratkaisuun, mutta pientä murhetta on aiheuttanut se, että kaikki suojelutyöhön lupautuneet henkilöt eivät ole kuitenkaan saapuneet töihin.
Suojelutyössä on Airaksisen mukaan Kysissä satoja henkilöitä, mutta 10–20 näistä ei saapunut perjantaina sovitusti töihin.
– Nyt neuvottelemme järjestöjen kanssa ja tarkentelemme viikonlopun aikana mitä tarvitsemme. Meillä on muutamia heikkoja kohtia, joihin pitää saada vahvistusta. Nythän ei voida hoitaa mitään muuta kuin päivystystä ja akuutteja asioita.
Leikkaustoiminnasta on tällä hetkellä käytössä vain noin 35 prosenttia.
– Jos meille tulee esimerkiksi verisuonipullistuman takia kymmenen minuutin sisällä leikkaussaliin pääsemistä vaativa potilas, meillä on siihen perusmiehitys. Jos tulee useampia, olemme pikkuisen ongelmissa.
Sairaalassa oli perjantaina noin 400 potilasta, kun taas paikkoja on noin 500. Kolme sairaalan osastoa yhdistettiin torstaina toisiin osastoihin lakon takia. Yhdellä osastolla on tällä hetkellä lähes kolmasosa enemmän potilaita kuin mikä on sen paikkamäärä.
– Olemme peruneet pääsiäiseen saakka kaikki kiireettömät hoidot. Jonot tulevat kasvamaan huomattavasti, kun ne jo koronan jäljiltä ovat aika mittavat.
Esimerkiksi ortopediassa ja neurokirurgiassa on Airaksisen mukaan kiireettömiä hoitotoimenpiteitä, joita ei lakon aikana tehdä.
Airaksisen mukaan Kysissä ei perjantaina toteutunut suojelutyö siinä laajuudessa kuin oli luvattu.
– Nyt päivystyksessä ja teho-osastolla on 70–80 prosenttia sen normaalista vahvuudesta. Sitä en jaksa ymmärtää, että sieltä nipistetään.