Nollatuntisopimuksella työskentelevien määrä ei ole kasvanut vuoteen 2018 verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Viime vuonna nollatuntisopimuksella työskenteli 107 000 palkansaajaa, mikä on käytännössä yhtä paljon kuin vuonna 2018, jolloin asiaa tutkittiin edellisen kerran.
– Työelämää koskevassa keskustelussa esitetään usein huolta joustavien työsopimusten käytön yleistymisestä. Tästä näkökulmasta tulos on jossain määrin odotusten vastainen, kertoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen tiedotteessa.
Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa työntekijälle ei luvata minimimäärää työtunteja.
Aiemmin nollatuntisopimusten määrissä nähtiin jonkin verran yleistymistä. Vuosien 2014 ja 2018 välillä nollatuntisopimuksella työskentelevien osuus kasvoi 3,6 prosentista 4,8 prosenttiin kaikista 15–74-vuotiaista palkansaajista.
Viime vuonna osuus oli 4,9 prosenttia. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia mittaustavan muutoksen vuoksi, mutta kovin suurta muutosta ei Tilastokeskuksen mukaan ole tapahtunut.
Yleisimpiä nuorimmilla ja vanhimmilla työntekijöillä
Vuonna 2018 voimaan tulleen vaihtelevaa työaikaa koskevan lain muutoksen myötä vaihtelevasta työajasta ei saa sopia työnantajan aloitteesta, jos työvoimatarve on kiinteä.
Nollatuntisopimukset ovat yleisiä aloilla, jotka ovat kärsineet koronasta pahoin.
– Näitä toimialoja ovat majoitus- ja ravitsemisala, kuljetus ja varastointi sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimiala. Nollatuntisopimukset ovat yleisimpiä juuri majoituksen ja ravitsemisen toimialalla, Pärnänen sanoo.
Nollatuntisopimuksia on yleisimmin kaikkein nuorimmilla ja kaikkein vanhimmilla työntekijöillä. Vuonna 2021 nollatuntisopimuksella työskentelevien osuus oli hieman alle viidennes sekä alle 25-vuotiailla että yli 65-vuotiailla palkansaajilla.
Viime vuonna nollatuntisopimuksella työskennelleistä 54 prosenttia oli naisia ja 46 prosenttia miehiä.