Kunta-alan työriitaa ratkova Elina Pylkkänen lähtee työhönsä optimistisin mielin – sovitteluryhmä kokoontui ensi kertaa lauantaina eikä takarajaa ole sovittu

Kunta-alan työriitaa ratkomaan nimitetty alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoo STT:lle lähtevänsä työhön optimistisin mielin.

Pylkkänen johtaa työministeri Tuula Haataisen (sd.) nimittämää sovittelulautakuntaa, jossa haetaan yhteisymmärrystä kolmen julkisen puolen työntekijöiden neuvottelujärjestön sekä Kunta- ja hyvinvointityönaluetyönantajat KT:n kesken.

Yhdeksänhenkinen lautakunta kokoontui yhdessä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan kanssa ensimmäistä kertaa lauantaina ja on kokoontumassa seuraavan kerran heti sunnuntaina.

– Tänään olemme kokoontuneet kello 10 alkaen, ja kokous jatkuu illansuuhun saakka, Pylkkänen sanoi STT:lle iltapäivällä.

Aluksi ryhmä kävi läpi tähänastista neuvottelua sekä lautakunnan jäsenten osaamista. Pylkkäsen ohella mukana ovat esimerkiksi valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki, lainsäädännön arviointineuvoston johtaja Leila Kostiainen ja entinen hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.).

Pylkkänen itse on alivaltiosihteeri työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen aiempi johtaja.

– Kokoonpano on mielestäni toinen toisiaan täydentävä. Eli on aika laaja kirjo osaamista, kokemusta ja ammattitaitoa, Pylkkänen luonnehtii.

Ryhmällä ei takarajaa

Ryhmä ei vielä lauantaina kuullut neuvottelevia osapuolia. Näiden tapaamisten aikataulu oli vielä lauantaina iltapäivällä epäselvä, mutta Pylkkäsen mukaan asiaan pyritään pääsemään mahdollisimman nopeasti.

– Meidän pitää kuulostella osapuolia, joilla tämä neuvottelu on käynnissä. Vasta sitten voimme sanoa jotakin siitä, miten ratkaisu saataisiin syntymään.

Pylkkänen ei osannut vielä arvioida, kuinka kauan sovittelutyö vie. Ryhmä ei ole asettanut itselleen takarajaa.

– Suhtaudun kuitenkin optimistisesti tähän, että pääsemme eteenpäin ja jatkamme siitä, mihin valtakunnansovittelija jäi työssään.

Kunta-alan lakkokierre on alkanut hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin organisoimista työtaisteluista. Järjestöt ovat vaatineet palkankorotusten yhteyteen viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi yleisen palkankorotuslinjan päälle joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosentin lisäkorotuksen.

Työnantajapuoli on tyrmännyt ajatuksen julkiselle taloudelle liian kalliina. Jos sama vaade ulotettaisiin myös laajemmin kuntatyöntekijöille, seurauksena olisi valtiovarainministeriön laskelman mukaan noin 3,6 miljardin euron vuosittainen menolisäys viiden vuoden päästä.

– Kaikki parametrit ovat vielä pöydällä, Pylkkänen sanoo.

"Pakkotyölaki" ei vaikuta sovitteluun

Lisäjännitettä neuvotteluihin on tuonut hoitajalakkoon liittyvä huoli potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on edistänyt työnantajien säestyksellä potilasturvallisuuslakia riittävän työvoiman varmistamiseksi. Hoitajajärjestöt ovat nimittäneet lakia "pakkotyölaiksi" ja katsoneet sen heikentävän lakko-oikeutta.

Ajatus laista on ollut vaikea myös vasemmistopuolueille, joilla on läheinen suhde ay-liikkeeseen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että hänelle olisi erittäin epämieluisaa antaa tämänkaltaista lainsäädäntöä.

Tällä hetkellä työnantajat ja -tekijät neuvottelevat keskenään niin kutsutun suojatyön järjestämisestä muutamaksi päiväksi kerrallaan.

– Olen keskustellut myös (perhe- ja peruspalvelu)ministeri (Aki) Lindénin (sd.) kanssa, että kaikki kivet ja kannot käännetään, jotta nämä asiat saadaan kuntoon ilman, että tämänkaltaisia lainsäädäntövälineitä jouduttaisiin käyttämään.

Pylkkänen ei usko, että keskustelu potilasturvallisuuslaista vaikuttaa sovitteluun.

– Se on täysin erillinen ratkaisu, jonka hallitus ja eduskunta käsittelevät. Se ei vaikuta tulevaisuuden työehtosopimukseen tai palkkaohjelmaan, hän sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka