Maanantaina puolilta päivin Fennovoiman johdolta kuultiin suusanallisia perusteluja siitä, miksi Fennovoima on päättänyt purkaa laitostoimitussopimuksen venäläisen Rosatomin kanssa. Merkillepantavaa tiedotustilaisuudessa oli se, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jäi täydelliseen sivuosaan.
Perusteluja sopimuksen purkamisesta antoivat Helsingin Salmisaaressa sekä Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht että hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä. Molemmat vetosivat pitkäaikaisiin toimitusongelmiin laitostoimittaja Rosatomin kanssa, eikä Venäjän hyökkäyssodasta tullut keskeistä perustetta sopimuksen purkamiselle edes siitä erikseen kysyttäessä.
Sotatoimet nousivat esille Härmälän kommenteissa minimaalisesti, ja niissäkin toimitusten turvaamisen näkökulmasta.
– Perustamme päätöksemme ja lausuntomme faktoihin, ja fakta on se, että sopimus on keskeytetty tapahtuneen myöhästymisen takia, kyvyttömyyden takia toimittaa ja olemme nähneet, että sota on lisännyt näitä riskejä, Härmälä sanoi.
Häneltä kysyttiin, olisiko perusteet sopimuksen purkamiselle olleet riittäviä ilman sodan aiheuttamia lisäongelmia.
– Tätä päätöstä ei ole tehty sodan takia.
Fennovoima kertoi maanantaina, että se on purkanut Rosatomin kanssa solmitun ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen. Käytännössä laitostoimitussopimuksen päättäminen tarkoittaa, että sekä suunnittelu- ja lisensointityö että työt työmaalla RAOS Projectin kanssa päättyvät, Fennovoima kertoi.
Fennovoiman tiedotteessa sanottiin, että sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen riskejä, joita RAOS Project ei ole kyennyt ehkäisemään.
Härmälä: Liian aikaista spekuloida
Fennovoiman hallituksen puheenjohtajan Esa Härmälän mukaan on liian aikaista spekuloida Fennovoiman projektin jatkumista. Käytännössä hän ei siis vastannut kysymykseen siitä, voisiko Rosatomin korvata muilla mahdollisilla toimijoilla.
Härmälä myös sanoi, että sopimuksen purkaminen ei suoraan vaikuta Fennovoiman osakkaisiin. Rosatomin Suomeen rekisteröity tytäryhtiö RAOS Voima omistaa 34 prosenttia Fennovoimasta.
Yhtiön johdolta ei saatu kantaa siihen, voiko venäläinen omistus muodostua ongelmaksi ydinvoimalahankkeen mahdolliselle jatkolle.
Härmälän mukaan yhtiö näki perusteet sopimuksen purkamiselle, eikä hän halunnut tässä vaiheessa arvioida mahdollista vahingonkorvauskannetta.
– Fennovoiman hallitus ei nähnyt muita vaihtoehtoja kuin irtisanoa laitostoimitussopimus, Härmälä sanoi.
RAOS Projectia on informoitu asiasta perjantaina illalla, Specht kertoi.
– Tähän mennessä ei ole ollut reaktioita, hän sanoi.
Fennovoima oli etukäteen informoinut myös maan hallitusta. Härmälän mukaan Fennovoimaa ei painostettu tekemään päätöstä.
Härmälän mukaan Fennovoima on ollut myös yhteydessä Pyhäjoen kuntaan, jossa Hanhikivi 1 -ydinvoimalaa on rakennettu. Härmälä kertoi lähtevänsä käymään Pyhäjoella tiistaina.
Fennovoiman hankkeen kulut ovat olleet tähän mennessä suuruusluokaltaan 600–700 miljoonaa euroa.