Venäläisten uutistoimistojen Interfaxin ja Rian mukaan maan varaulkoministeri Sergei Ryabkov sanoo, ettei Venäjällä ei ole vihamielisiä aikeita Suomea tai Ruotsia kohtaan.
Interfax uutisoi myös, että Venäjän ulkoministeriöllä on kysymyksiä Suomen ja Ruotsin ydinasevapaasta asemasta.
– Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on strateginen muutos. Tämä muutos ei voi jäädä ilman poliittista reaktiota, Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Grushko totesi Interfaxin mukaan lauantaina toimittajille.
Interfaxin mukaan Grushko huomautti, että päätöstä Moskovan kostotoimista "ei tehdä tunteiden perusteella".
– Se on huolellisesti tarkistettu analyysi kaikista tekijöistä, jotka vaikuttavat tämän alueen turvallisuustilanteeseen
Moskovalaisen lehden Moskovski Komsomoletsin kommentaattori Mihail Rostovski puolestaan kirjoittaa, että poliittiseen horisonttiin on yhä selvemmin ilmestynyt uusi aktiivisen vastakkainasettelun rintaman Kremlin ja lännen välillä – Suomi.
Rostovskin pohdiskelevan kirjoituksen otsikko on "Uhkaako venäjää erikoisoperaation 'toinen rintama' – Suomessa?". Hänen kirjoituksensa loppupäätelmä on, että erityisoperaation toisen rintaman avaukseen ei päästä, mutta jotain ankaraa, epämiellyttävää ja osoittavaa tehdään ehdottomasti.
Suomen valtionjohdon myönteisten Nato-kantojen julkaisun jälkeen Venäjän ulkoministeriö linjasi, että "Venäjän on pakko ottaa sotateknisiä ja muita vastakeinoja käyttöön".
Rostovski pohtii kirjoituksessaan "sotateknisiä toimenpiteitä" ja niiden merkitystä. Rostovskin mukaan Venäjän diplomaatit käyttivät aktiivisesti samanlaista sanastoa ennen tämän vuoden helmikuun 24. päivän kohtalokkaita tapahtumia.
– Siksi kaikki tämä kuulostaa varsin hälyttävältä. Vielä ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin, Rostovski kirjoittaa.
Rostovskin mukaan tarkoituksena ei ole estää Suomea liittymästä Natoon, koska tätä taistelua voidaan pitää jo menetettynä, vaan Naton tällaisen laajentumisen käytännön seurausten maksimoimiseen.
Rostovski käy kirjoituksessaan läpi Suomen historiaa. Hän mainitsee, että Suomi oli vuoteen 1944 asti Hitlerin liittolainen. Hän käy läpi myös suomettumisen aikakautta.
– Vuodesta 1945 lähtien Moskovan ja Helsingin suhteita on leimannut molemmin puolin harkittu pragmatismi. Nyt ei todellakaan ole aika luopua tästä perinteestä, Rostovski päättää kirjoituksensa.