Laulujoutsenten ja sorsien yhteiselo samoilla järvillä on edullista kummallekin – tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin lintujen määrää yli 900 järvellä Suomessa

Laulujoutsenien määrän lisääntyminen Suomen järvissä ei ole uhka järvien sorsakannoille. Asia ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin vesilintujen määrää yli 900 järvellä neljän vuosikymmenen ajalta.

Tutkimuksen mukaan sorsakannat ovat säilyneet parhaiten niillä järvillä, joille joutsen on levinnyt 1980-luvun jälkeen. Sorsakannan taantuminen on taas ollut voimakkainta järvillä, joista myös joutsen on hävinnyt 1980-luvun jälkeen, tiedotteessa sanotaan.

Tiedotteen mukaan kansallisissa vesilintuseurannoissa on aiemmin havaittu, että sorsalajit ovat vähentyneet Suomessa 1990-luvun taitteesta lähtien.

Samaan aikaan joutsenkannat ovat puolestaan olleet kasvussa, mikä on johtanut epäilyihin, että joutsen valtaisi tilaa muilta vesilinnuilta. Nyt julkaistu pitkäaikaistutkimus kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa.

– Kaikki sorsaryhmät ovat ylipäätään runsaimpia siellä, missä joutsenia tällä hetkellä esiintyy, sanoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan joutsen ei vaikuttaisi kilpailevan haitallisesti sorsien kanssa pesimäjärvillä. Laulujoutsen näyttää päinvastoin toimivan elinympäristön laadun osoittajana. Joutsen voi mahdollisesti parantaa elinympäristön laatua esimerkiksi nostamalla vesikasveja pintaan muiden syötäväksi.

– Laulujoutsen saattaakin heijastella vesistön laatua. Joutsen voisi toimia helposti havainnoitavana lippulaivalajina, Lehikoinen sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka