Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudessa tehtävässä aloittavalla Maria Ohisalolla on käsissään ilmastokriisi ja puolueen kannatuskriisi – Hän haluaisi nähdä päästökauppaa vastaavan järjestelmän luonnonvarojen hyödyntämisestä 

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon vanhempainvapaan aikana Eurooppa ajautui tilaan, jollaista maanosassa ei ole aikoihin nähty. Ohisalo kertoo, että hänellä oli alkujaan tarkoitus pitää puhelinta välillä kiinni, mutta Venäjän Ukrainaan suuntaaman laajan hyökkäyksen seurauksena suunnitelma muuttui.

Sen sijaan perheen uusi tulokas pääsi tutustumaan eduskunnan tiloihin, koska Ohisalo halusi olla mukana ulko- ja turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa.

– Ollaan käyty myös vauva-Adan kanssa eduskunnan turvatiloissa asti erinäköisissä keskusteluissa mukana, hän kertoo.

Entinen sisäministeri Ohisalo aloittaa tiistaina uuden työn ilmasto- ja ympäristöministerinä. Sota on vaikuttanut hyvin moneen politiikka-alueeseen, mutta yksi niistä on juuri ilmastopolitiikka. Lisäksi Ohisalolla on käsissään myös toinen kriisi. Ylen kesäkuun alun mittauksen mukaan puolueen kannatus on yhä alle 10 prosentissa, mikä tarkoittaa puolueen olevan viime eduskuntavaaleja epäsuositumpi.

Löytyykö Ohisalolta siis yhä uusia keinoja ilmastotyöhön, entä miten puolueen kannatuskriisin saisi viimein ratkottua?

Hiilinielut katosivat

Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut polttoaineiden hintojen nousemista ja vastareaktiona hintojen nousemista helpottavia poliittisia pikaratkaisuja. Sota on myös saanut Euroopan pyristelemään yhä nopeammin irti Venäjän fossiilienergiasta.

Samaan aikaan Ohisalon ja kumppanien riesaksi on ilmaantunut kotoperäinen kriisi, jossa maankäyttösektorin hiilinielusta on tullut ensimmäisen kerran päästölähde. Riittävätkö hallituksen linjaamat keinot enää kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen?

– On selvää, että jos jollain sektorilla ei onnistuta yhtä hyvin, niin sitten toisaalla täytyy tehdä vielä enemmän. Ja nythän maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan tätä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa paraikaa. Ja uskon, että he kyllä tulevat ottamaan huomioon nämä arviot siinä työssä, Ohisalo sanoo.

Käytännössä hintalappu hiilinielujen rapautumisesta tulee ratkaisusta riippuen joko metsäsektorille, veronmaksajille tai kalliimpina hintoina kulutuksessa kansalaisille. Ohisalo kertoo nyt odottavansa, minkälaisia ehdotuksia maa- ja metsätalousministeriöltä tulee hiilinieluongelmaan syksyllä.

Luonnonvarat hinnoitteluun

Tämän hallituskauden ilmastotyössä Ohisalo kertoo puolestaan olevansa tyytyväinen muun muassa ilmastolakiin, joka velvoittaa myös tulevat hallitukset jatkamaan ilmastotoimia.

– Vihreiden yksi keskeinen tavoite oli saada uusi ilmastolaki tällä kaudella tehtyä. Ja kuten sanottu, se sitoo tulevien hallituksienkin käsiä siinä, että täytyy jatkaa ilmastotoimia. Ja silloin kyse ei ole enää siitä, mitä tapahtuu viimeisen vuoden aikana tässä, vaan myös tulevasta viidestä vuodesta tästä eteenpäin. Ja siitäkin eteenpäin.

Syksyllä ympäristöministeriössä olisi lisäksi tarkoitus valmistella ilmastolaki kakkonen, joka muun muassa velvoittaisi kuntia tekemään ilmastosuunnitelman.

Ohisalo kertoo, että hän näkisi mielellään tulevaisuudessa päästökauppaa vastaavan järjestelmän myös luonnon resurssien käyttämisestä.

– Mehän olemme onnistuneet EU:ssa tekemään päästökauppajärjestelmän. Samalla tavalla pitäisi pystyä tekemään järjestelmä, joka myös hinnoittelee sen, että käytetään luonnon resursseja, Ohisalo sanoo.

Mistä apu vihreiden kriisiin?

Ilmasto- ja ympäristöministeri Ohisalolla on käsissään myös toinen kriisi, joka pitäisi ratkaista hiilineutraaliutta ja luontokatoa nopeammin. Puolueen kannatus on mittausten perusteella yhä kaukana takavuosien huippusuosiosta.

– Eduskuntavaaleissa meidän kannatus oli kaksi prosenttiyksikköä kovempi kuin tällä hetkellä gallupeissa on. Näen itse, että totta kai tehtävä on, että päästään siihen ja päästään sen yli, mikä eduskuntavaaleissa oli se kannatus, Ohisalo sanoo.

Ohisalo pitää yhtenä syynä kannatuskriisiin pandemiaa ja Ukrainan sotaa, jotka ovat vieneet tilaa puolueen yleensä esiin nostamilta asioilta. Onko vihreät siis jäänyt esimerkiksi pääministeripuolue SDP:n varjoon tilanteessa, jossa hallituksen rooli on korostunut ja ilmatila normaalilta poliittiselta debatilta on ollut osin katkolla?

– No varmasti analyyseja näistä voi tehdä myöhemmässä vaiheessa. Minun tehtäväni nyt kun tulen takaisin on todella jatkaa tätä uudelleenkäynnistämisen projektia. Mikä alkoi sieltä puoluekokouksesta, mistä tosi moni sanoi, että olipa tosi voimaannuttavaa olla taas yhdessä samassa paikassa ja päästä puhumaan politiikkaa yhdessä.

Onko vihreistä yleispuolueeksi?

Vihreissä virisi laaja keskustelu puolueen tilasta surkean kuntavaalituloksen jälkeen. Puolueen omistakin riveistä nousi perusteltuja kysymyksiä siitä, onnistuuko vihreät puhuttelemaan muita kuin ydinkannattajiaan.

Ohisalo huomauttaa, että vihreillä on tällä hetkellä esimerkiksi selvä tavoite nostaa työllisyysastetta. Tämä puolestaan vaatii satsauksia koulutukseen.

– Vuoteen 2030 mennessä työllisyysaste halutaan nostaa 80 prosenttiin. Koska jos me emme nyt tee niitä päätöksiä tulevan parin hallituskauden aikana, niin meillä ei tule olemaan tarpeeksi koulutettua porukkaa silloin 2030-luvulla, kun se pahin kestävyyskriisi talouden näkökulmasta on meidän käsillä, Ohisalo sanoo.

Myös esimerkiksi vihreiden ikuisuustavoitteen eli perustulokeskustelun herättely henkiin kiinnostaisi yhä Ohisaloa. Hallituskumppani keskustalla on pitkään pyörinyt omissa keskusteluissaan hyvin vastaavanlainen tavoite negatiivisen tuloveron nimellä.

– Minusta olisi ihan tosi mielellään kiinnostavaa kuulla sieltä valtiovarainministeriön päästä lisää vielä taustoista, kun negatiivinen tuloverokokeiluhan on ollut suunnitteilla tässä hallituskauden aikana. Mutta ymmärrän, että veropuolen valmistelutyö on ollut tosi kuormittunutta siellä valtiovarainministeriön päässä, kun tässä on tehty niin monia muutoksia ja poikkeukselliset ajat ovat vaatineet poikkeuksellisen paljon työtä sielläkin puolella.