Euroopan keskuspankki (EKP) kertoo lopettavansa arvopapereiden netto-ostot 1. heinäkuuta. Pankki ennakoi myös nostavansa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä heinäkuun kokouksessaan. Seuraava koronnosto on luvassa syyskuussa.
EKP:n mukaan tuolloin koronnoston suuruus riippuu keskipitkän aikavälin näkymien kehityksestä. Jos keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymät pysyvät nykyisen kaltaisina tai heikkenevät, syyskuussa voidaan nostaa korkoja enemmänkin.
Pankki kertoo tiedotteessaan odottavansa, että korkojen nostot jatkuvat syyskuun jälkeenkin vähittäin mutta jatkuvasti.
Korkojen noston tarkoitus on hillitä valtoimenaan laukkaavaa inflaatiota, joka nousi euroalueella toukokuussa 8,1 prosenttiin eli korkeammalle kuin koskaan yhteisvaluutan historiassa.
– Odotammeko, että heinäkuun koronnostoilla on välitöntä vaikutusta inflaatioon? Vastaus on ei, sanoi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde tiedotustilaisuudessa Amsterdamissa torstaina.
Ohjauskoroista perusrahoitusoperaatioiden korko on ollut nollassa syyskuusta 2019 lähtien. Talletuskorko pudotettiin –0,5 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttiin.
Rahapolitiikka kiristyy vaiheittain
Korkojen nosto ja arvopapereiden osto-ohjelman lopettaminen merkitsee sitä, että EKP kiristää rahapolitiikkaansa vaiheittain. EKP:n rahapolitiikka on ollut voimakkaan elvyttävää vuosien ajan.
Arvopapereiden osto-ohjelmat ovat kestäneet yli kymmenen vuotta. Ensimmäinen ohjelma alkoi vuonna 2009 eurokriisin puhjettua. Nykyinen laajennettujen omaisuuserien osto-ohjelma (APP) käynnistettiin vuonna 2015.
Tämän vuoden inflaatioennusteensa EKP nostaa 6,8 prosenttiin, kunnes inflaatio hidastuu 3,5 prosenttiin ensi vuonna. Voimakkaasti vaihtelevista energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu pohjainflaatio juoksee uuden arvion mukaan tänä vuonna 3,3 prosentin tahtia.
Pankki kertoo käyttävänsä kaikkia mahdollisia keinoja inflaation taltuttamiseksi noin kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.
Nordean von Gerich arvioi korkojen nousevan ennakoitua nopeammin
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi Twitterissä, että EKP:n lausunnon perusteella 0,5 prosenttiyksikön koronnosto syyskuussa olisi todennäköistä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich huomauttaa puolestaan niin ikään Twitterissä, että viimeistään nyt kannattaa kaikkien ottaa tosissaan myös ne skenaariot, jossa korot nousevat ennakoitua nopeammin.
Asuntolainoitukseen keskittyvän Hypon ekonomisti Juho Keskinen muistuttaa, että asuntolainojen tyypillisin 12 kuukauden euriborkorko on ollut viimeksi yhtä korkealla kahdeksan vuotta sitten, ja nousu on ollut todella jyrkkää.
Euriborit ovat kohonneet jo jonkin aikaa ennakoiden EKP:n ohjauskorkojen nostoa.
EKP leikkaa tuntuvasti kasvuennustettaan
EKP leikkaa tuntuvasti euroalueen kasvuennustettaan. Uusi tämän vuoden ennuste on 2,8 prosenttia, kun vielä maaliskuussa ennuste oli 3,7 prosenttia.
Ensi vuoden kasvun EKP arvioi jäävän 2,1 prosenttiin. Maaliskuun arvio oli 2,8 prosenttia.
Pankin mukaan euroalueen taloutta rasittaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka hidastaa kauppaa, aiheuttaa raaka-ainepulaa sekä nostaa energian ja elintarvikkeiden hintoja.
EKP odottaa kuitenkin, että talous alkaa vauhdittua jälleen, kun nykyinen vastatuuli laantuu. Pankki perustelee odotuksiaan muun muassa vahvalla työllisyydellä.
---
Lähteenä myös AFP.
---
Korjattu klo 19.01: Arvopapereiden osto-ohjelmat ovat kestäneet yli kymmenen vuotta. Aiemmin jutussa luki virheellisesti, että "osto-ohjelma on kestänyt kymmenen vuotta".