WHO julisti apinarokon kansainväliseksi kansanterveysuhaksi

YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO julisti lauantaina apinarokon kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.

Järjestön pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesusin mukaan WHO:n asiantuntijakomitea, joka kokoontui torstaina, ei pystynyt tekemään asiasta päätöstä, joten sen tekeminen jätettiin pääjohtajalle.

– WHO:n arvio on, että apinarokkoriski on globaalisti kohtuullinen paitsi Euroopan alueella, missä riski on suuri, Tedros sanoi.

Kansainväliseksi kansanterveysuhaksi julistaminen on järjestön järein varoituskeino. Kun tauti julistetaan kansainväliseksi uhaksi, WHO:n asiantuntijakomitea voi antaa suosituksia sen leviämisen rajoittamiseksi.

Yhdysvaltain tartuntatautikeskuksen (CDC) tilaston mukaan yli 15 800 ihmistä 72 maassa on sairastunut apinarokkoon. Tautia on löydetty myös Suomesta.

Huonosti tarttuva tauti

Apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti, eikä se tyypillisesti tartu lyhyissä arkisissa kohtaamisissa. Tänä vuonna Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksin yhteydessä.

Apinarokkoon liittyy tyypillisesti näppyläinen tai rakkulainen ihottuma. Ennen ihottumaa voi ilmetä esimerkiksi kuumetta, lihaskipuja tai päänsärkyä.

Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Vakavampi taudinkuva on mahdollinen niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt.

Apinarokko on viruksen aiheuttama infektiotauti, joka tunnistettiin vuonna 1970. Taudin itämisaika on noin 1–3 viikkoa.

Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli perjantaina isorokkorokote Imvanexin käytön hyväksymistä apinarokkoa vastaan.

Imvanexin on kehittänyt tanskalainen Bavarian Nordic -lääkeyritys. Sen käyttö isorokkoa vastaan hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2013. Imvanexia on pidetty mahdollisena rokotteena myös apinarokon estämiseen, koska apinarokkovirus ja isorokkovirus muistuttavat toisiaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka