Koronapandemiasta on siirrytty koronaendemiaan, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveysturvaajat-osaston johtaja Mika Salminen tänään järjestetyssä koronainfotilaisuudessa.
Endemiassa virusta esiintyy kaikkialla maailmassa, sen ilmaantuvuus vaihtelee ja se aiheuttaa toistuvia epidemioita, joihin liittyy kausivaihtelua.
Väestön immuniteetti virusta vastaan laajenee vähitellen rokotusten ja viruskierron kautta.
Tällä hetkellä koronavirustilanne on Salmisen mukaan Suomessa vakaa.
– Meillä on jonkin verran nousua tartuntamäärissä ja sairaalahoidossa, mutta mitään dramaattista se ei vielä ole.
Todettujen tapausten määrä on viime viikkoina noussut erityisesti Helsingin ja Uudenmaan ulkopuolisilla alueilla. Salminen arveli, että yksi syy sille voisi olla se, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella epidemia oli laajempi aiempina vuosina.
THL ennakoi tartuntamäärien nousevan syksyä kohden edelleen, ja siihen pitää Salmisen mukaan varautua.
– Se on opittu koronasta, että nämä ennustamiset ovat todella vaikeita. Voimme tehdä joitain skenaarioita, mutta niiden liikkumavara on niin iso, että on parempi olla arvaamatta. Se voidaan sanoa, että on syytä olla valmis sitä (tapausmäärien nousua) varten.
Tartuntamäärien kasvu ei kuitenkaan ole näkynyt teho-osastohoidon tarpeen kasvuna.
– Koronan vuoksi sairaalaan joutuvat potilaat eivät ole niin sairaita kuin aiemmin, Salminen sanoi.
Koronakuolemia hieman yli 5 100
Tilaisuuden alussa Salminen sanoi, että koronakuolleisuudesta käydyssä julkisessa keskustelussa on ollut epäselvyyttä siitä, miten koronakuolemat lasketaan.
Koronaan liittyväksi kuolemaksi luokitellaan THL:n seurantajärjestelmässä sellainen kuolema, joka tapahtuu enintään 30 vuorokautta sen jälkeen, kun henkilöllä on virallisessa testissä todettu koronavirustartunta.
Näitä kuolemantapauksia on Suomessa kertynyt koko pandemian ajalta 5 119.
THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kuitenkin muistutti, että koronakuolemista lähes 90 prosenttia oli monitekijäisiä eli kuolemaan vaikutti koronan lisäksi muitakin tekijöitä, kuten pitkäaikaissairauksia.
Suurin osa kuolemista kohdistuu yli 50-vuotiaisiin miehiin ja yli 60-vuotiaisiin naisiin, ja kuolemat painottuvat yli 80 vuoden ikään.
– Koronakuolemissa mediaani-ikä oli 84 vuotta. Miehillä mediaani-ikä oli 81 vuotta, kun taas naisilla vähän korkeampi, 84 vuotta, Goebeler sanoi.
THL:n mukaan vakavan, sairaalahoitoa vaativan koronasairauden ja kuoleman riski on tänä vuonna tartunnan saaneilla pienentynyt moninkertaisesti lähes kaikissa ikäryhmissä aiempiin vuosiin verrattuna.
Koronarokotteet ovat karkeasti arvioiden saattaneet säästää pelkästään kuluvan vuoden aikana yli 10 000 ihmishenkeä, THL arvioi. Kyse on kuitenkin varovaisesta ja suuntaa-antavasta arviosta, johon liittyy useita epävarmuustekijöitä.
Suomessa koronakuolleisuus on asukaslukuun suhteutettuna koko pandemia-aikana ollut EU-alueen matalin.
Räätälöidystä rokotteesta ei vielä tarkempaa tietoa
Rokotuskattavuus on THL:n mukaan Suomessa hyvällä tasolla. Aikuisväestöstä liki 90 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta ja hieman yli 65 prosenttia kolme rokoteannosta, THL kertoo.
Suosituksen mukaisesti neljänsiä rokotuksia on jo alettu jakaa iäkkäimmille väestöryhmille sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville.
Alle 60-vuotiaille ja riskiryhmään kuulumattomille uusia tehosterokotteita ei Salmisen mukaan vielä ole luvassa.
– Tällä hetkellä suositusta siitä ei ole. Mutta jos tilanne muuttuu, asiaa tarkastellaan uudelleen.
Koronavirustartunnan saaneen kuolemariski on laskenut merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna.
– Jostakin on syntynyt ajatus siitä, että koronarokotteiden antama suoja olisi hävinnyt. Näin ei suinkaan ole. Rokotteet eivät valitettavasti voi pystyä estämään tartuntaa, mutta ne ehkäisevät erittäin tehokkaasti vakavalta tautimuodolta eikä suoja katoa nopeasti.
Salminen viittasi Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimukseen, jonka mukaan suoja on hyvä vielä kuusikin kuukautta rokotteen ottamisen jälkeen.
– Jos on saanut suositellut rokoteannoksensa, voi olla rauhallisin mielin siitä, että on paras mahdollinen suoja koronavirusta vastaan.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi STT:lle runsas viikko sitten, että koronaviruksen eri variantteja vastaan räätälöityjä rokotteita voisi olla Suomessa saatavilla jopa syyskuussa.
Salmisen mukaan tarkempaa arviota ajankohdasta ei vielä voida sanoa, sillä Euroopan lääkevirasto ei ole vielä myöntänyt rokotteille myyntilupaa.
– On kuitenkin muistettava, että myös eri variantteja vastaan räätälöidyt rokotteet ovat virusta yksi tai kaksi askelta jäljessä. Nykyinenkin rokote antaa hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.
THL ei kannata rajoitusten palauttamista
Keskustelu koronan poistamisesta yleisvaarallisten tautien listalta käynnistyi viime viikolla, kun Salminen sanoi MTV:n uutisten haastattelussa, ettei koronavirus enää täytä listauksen kriteerejä.
– Minulla ei ole tästä henkilökohtaista näkemystä, vaan THL on jo aikaa sitten linjannut, ettei sillä ole erityistä hyötyä epidemian torjunnassa. Asia nousi uudelleen esiin vain siksi, että sitä kysyttiin minulta yhdessä haastattelussa. Asia on STM:n (sosiaali- ja terveysministeriö) päätettävissä ja sitä käsitellään, jos käsitellään, Salminen sanoi STT:lle.
Yleisvaaralliseksi luokitellun tartuntataudin kohdalla yksilö voidaan asettaa karanteeniin ja eristykseen.
Koronavirus näyttää kehittyneen virukseksi, joka tuottaa 3–6 kuukauden välein uuden muunnoksen. Tällä hetkellä Suomessa valtamuodoksi on yleistymässä omikronin alavariantti BA.5.
THL:n mukaan tartunnan voi saada, vaikka olisi täysin rokotettu tai aiemmin jo taudista parantunut.
Suomessa on tähän mennessä todettu lähes 1,2 miljoonaa laboratoriovarmistettua koronavirustapausta. Toisin sanoen suomalaisista noin joka viides on sairastanut koronaviruksen. Todellinen tartuntaluku lienee THL:n mukaan ainakin kaksinkertainen, ellei jopa korkeampi.
Yhteiskunnan sulkemisella viruksen kiertoa ei voida estää, vaan ainoastaan viivyttää.
– Nykyiset variantit ovat niin herkästi tarttuvia, että tarvittaisiin aikamoinen täyssulku, että niiden leviäminen saataisiin pysähtymään, Salminen sanoi.
Virus on tullut jäädäkseen, ja siihen on THL:n mukaan sopeuduttava. Esimerkiksi talvikauden suurempi viruskierto tarkoittaa kuormitusta terveydenhuoltojärjestelmälle. Kuormitukseen on Salmisen mukaan valmistauduttava varmistamalla järjestelmän toimintakyky ja turvaamalla sen resurssit.
– Henkilökohtaisesti olen valmis maksamaan vaikka vähän enemmän veroja, jos sillä saadaan taattua, että palvelut toimivat, Salminen sanoi.