Sata ranskalaisparlamentaarikkoa tuomitsee Erdoganin kurdivastaisen "sodan politiikan" Pohjois-Syyriassa – "Länsimaat eivät voi enää katsoa toiseen suuntaan"

Ranskassa sata parlamentaarikkoa on tuominnut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kurdivastaisen politiikan Pohjois-Syyriassa. Parlamentaarikot kutsuvat Erdoganin politiikkaa sodan politiikaksi.

Lausunnossa sanotaan, että länsimaiden tulee taata kurdiaktivistien ja -yhdistysten suojelu Euroopassa. Suurin osa lausunnossa mukana olevista poliitikoista on vasemmistolaisista ja ympäristöarvoja ajavista puolueista, mutta joukossa on myös keskusta-oikeistolaisen LR-puolueen edustajia sekä presidentti Emmanuel Macronin puolueen jäseniä.

Lausunnossa tuodaan esiin, että kun maailma keskittyy Ukrainaan Venäjän sotarikosten lisääntyessä, Erdogan suunnittelee "veristä" hyökkäystä kurdeja vastaan Pohjois-Syyriassa.

Erdogan on uhannut aloittaa hyökkäyksen kurdien hallinnoimille alueille Pohjois-Syyriassa, jonne Turkki haluaa luoda 30 kilometriä leveän puskurivyöhykkeen. Erdogan on hakenut tukea operaatiolleen Venäjältä ja Iranilta.

Turkki on viimeisen kuuden vuoden aikana iskenyt useasti Syyriaan. Turkki pitää Syyrian kurditoimijoita kurdijärjestö PKK:n jatkeena. PKK:n Turkki puolestaan näkee terroristijärjestönä. Myös muun muassa EU on listannut PKK:n terroristijärjestöksi.

Syyrian kurditaistelijat ovat olleet merkittävissä roolissa terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa.

"Turkki hyödyntää keskeistä asemaansa Natossa"

Lausunnon allekirjoittaneet näkevät, että Turkki hyödyntää keskeistä asemaansa sotilasliitto Naton jäsenenä sekä hyviä välejään Moskovaan ja Ukrainaan. Allekirjoittajien mukaan Turkki tavoittelee Natolta niin sanotusti avointa valtakirjaa voidakseen lisätä iskujaan Pohjois-Syyriaan.

– Länsimaat eivät voi enää katsoa toiseen suuntaan, lausunnossa sanotaan.

Allekirjoittaneet patistavat Ranskaa tuomaan asian esiin YK:n turvallisuusneuvostossa, jotta Pohjois-Syyriaan julistettaisiin lentokieltovyöhyke ja Syyrian kurdit saisivat kansainvälistä suojelua.

Kurdien asema on ollut esillä myös Suomessa sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tänä kesänä Turkin kanssa sotilasliitto Naton jäsenyyttä koskevan yhteisymmärrysasiakirjan.

Heti asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen sitä tulkittiin eri tavoin Suomessa ja Turkissa. Asiantuntijoiden mukaan sen sanamuodot voivat olla liiankin monitulkintaisia ja epäselväksi jäi, miten sitä tulkitaan konkreettisesti.

Kesän aikana esille ovat nousseet esimerkiksi ihmisten luovutukset Suomesta Turkkiin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka