Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon torjuva suhtautuminen veronkevennysten ja maltillisen palkkaratkaisun yhdistämiseen "selkiyttää tilannetta", arvioi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Aalto kertoi keskiviikkona sanoneensa valtiovarainministeriön edustajille, että Teollisuusliitto ei ole kiinnostunut sitoutumaan maltillisiin palkkaratkaisuihin, jos valtio samalla keventää verotusta.
– Minusta se selkiyttää tilannetta. Ainakaan suurempaa painetta veronkevennyksille työmarkkinajärjestöjen suunnalta ei ole, Saarikko sanoo.
Ministeri kommentoi asiaa toimittajille keskustan työvaliokuntien ja ministerien kesäkokouksessa. Hän ei kuitenkaan sanonut, että veronkevennykset eivät nyt voisi ehdottomasti toteutua.
– Tästä on hyvä keskustella nyt koko hallituksen kanssa.
Saarikko vetosi tulevien palkkamalttiin tulevissa tes-neuvotteluissa.
Ministeri sanoo, että keskustelua on hyvä jatkaa liittojen edustajien kanssa. Hänen mukaansa se vahvistaa ymmärrystä siitä, millainen tilanne työmarkkinoille on kehittymässä.
Budjettiriihessä apua sähkön kallistumiseen?
Aiemmin kesäkokouksessa Saarikko kertoi antaneensa asiantuntijoille tehtävän etsiä keinoja varautua sähkön hinnan nousuun ja sen vaikutusten lievittämiseen.
Saarikon mukaan poliittisten toimien ohella on tarvetta konkreettisille keinoille säästää energiaa. Hän sanoo, että toimien on oltava nopeasti toteutettavissa. Hän aikoo valmistella esitykset budjettiriiheen mennessä yhdessä elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kanssa.
Budjettiriihi pidetään kuun taitteessa.
– Näissä poikkeuksellisissa oloissa on yhteinen kansallinen asia kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, Saarikko sanoi.
Valtiovarainministerin mukaan hintojen nousun vaikutuksiin toimivat parhaiten täsmätoimet, mutta hän kertoi olevansa avoin kaikille ajatuksille.
Aiemmin hallitus sopi jakeluvelvoitteen pienentämisestä ja kilometrikorvauksen kasvattamisesta bensan hinnan nousun vuoksi. Ne vastasivat keskustajohtajan mukaan täsmällisesti syntyneeseen ongelmaan heikentämättä valtiontaloutta.
Saarikko kertoi pitävänsä taantumariskiä ilmeisenä joko korkean inflaation tai sitä torjuvan kiristyvän rahapolitiikan vuoksi.
– Selvää on, että valtio voi tulla jossain kansalaisia vastaan, mutta emme me kaikkia iskuja voi torjua.
Kritiikkiä vasemmalle ja oikealle
Kokouksen aluksi pitämässään puheenvuorossa Saarikko myös piikitteli sekä hallituskumppaneita että keskeisiä oppositiopuolueita niiden talouslinjasta.
Hän sanoi, että Suomen velkaantumista yli kymmenen vuoden ajan ei voi eikä pidä sivuuttaa olankohautuksella.
– Talouden myllerrys muistuttaa, että tälläkään kertaa taloudessa kaikki ei ollut toisin, vaikka vasemmisto on näin halunnut uskoa ja uskotella.
Parhaana lääkkeenä alijäämän hoitamiseen Saarikko pitää talouden kasvua, yrittäjyyttä ja työtä.
Hän myös kritisoi kokoomuksen halua alentaa verotusta samalla, kun puolueella olisi omia menokohteita. Saarikon mukaan keskustan linjana on, että veroja voi ja varmasti pitää keventää, mutta vain silloin kuin taloustilanne sen sallii tai sitä vaatii. Kokoomuksen linjaa hän piti liian ideologisena.
– Kokoomuksen veronkevennys kasvattaisi julkisen talouden alijäämää kertaheitolla miljardilla, ja perussuomalaiset tukisi toisella mokomalla sheikkejä ja muita öljykauppiaita bensatankeilla.
Saarikko seisoo lapsilisäavauksen takana
Saarikko myös puolusti aiempaa avaustaan lapsilisän kertaluontoisesta lisäyksestä. Hän on esittänyt joulukuun lapsilisän maksamista kaksinkertaisena, yksinhuoltajille korotettuna.
Hän täsmensi STT:lle ehdotuksen syntyä. Saarikko oli pyytänyt ministeriöltään täsmätoimia, joilla tukea lapsiperheitä inflaation kurimuksessa.
Ehdotuksista hän kertoo pitäneensä ylimääräistä lapsilisää parhaana, koska se olisi määräaikainen, kohdistui pieni- ja keskituloisiin ja voitaisiin tehdä sovittujen kehysten puitteissa eli ilman uutta velkapäätöstä.
– Sen sijaan esitys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, jota on tehty jo useaan otteeseen, kohdistuisi nyt eniten keski- ja suurituloisiin, Saarikko sanoo.
Keskustaväelle Saarikko huomautti hallituksen aiemmasta päätöksestä tehdä pienituloisten etuuksiin indeksikorotuksia, mikä astui voimaan kuun alussa. Tämä ei koske lapsilisiä, joita ei ole sidottu yleiseen kustannustasoon. Lisäksi hän nosti esille, että syntyvyys on Suomessa alhaisella tasolla.
– Juuri tästä nimenomaisesta syystä jokaisesta täällä olevasta lapsesta ja nuoresta pitää huolehtia erityisellä tavalla. Heitä on niin vähän, ettei osattomuuden ojaan viskattavaksi riitä yhtäkään.