Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Energiaministerit yrittävät perjantaina estää sähkön hintaa nousemasta yhä korkeammaksi – kestäviä pikaratkaisuja sähkökriisiin voi olla hankala saada ilman sähkön kulutuksen leikkaamista

Eurooppalaiset energiaministerit kokoontuvat perjantaina Brysseliin hätäkokoukseen pohtimaan keinoja, joilla kansalaiset saisivat sähköä ensi talvenakin edes jossain määrin järkevään hintaan. Suomea EU:n energiaministerien hätäkokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)

Kärjistyneen sähkön hintakriisin syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttama energiapula Euroopassa.

Mitä hätäkokoukselta siis voi odottaa ja mihin Suomi on siellä valmis?

Saavatko markkinat rauhoittavan viestin?

Energiaministerien hätäkokouksen odotetaan antavan EU-komissiolle osviittaa siitä, mihin suuntaan sen tulisi ehdotustensa kanssa edetä. Hyvä saavutus olisi, jos syksyn aikana hermoillut sähkömarkkina saisi viestin, että unionin jäsenmaista todella löytyy aitoa halua sitoutua sähkön hintakriisiä suitsiviin päätöksiin.

Hätäkokoukseen on liittynyt paikoin koviakin odotuksia siitä, että eurooppalaisilta mailta tulisi suuntaviivat yhteisistä keinoista kärjistyneeseen sähkön hintakriisiin. Joiltain osin odotukset ovat tosin voineet kohota jo liiankin korkeaksi.

Suomea kokouksessa edustava elinkeinoministeri Lintilä lausui medialle näkemyksiään hätäkokouksesta keskiviikkona. Pahin vaihtoehto olisi hänen mukaansa se, että maat antaisivat hyvin ristiriitaisia ulostuloja ja hyvin erilaisia vaatimuksia.

– Kaikkein tärkeintä on tällä hetkellä yhtenäisyys, koska yksittäiset kansalliset ratkaisut olisivat ehkä se suurin tuhon tie.

Lintilällä on hallituksen EU-ministeriryhmältä laaja valtakirja neuvotteluille. Tämä lieneekin ainoa järkevä tapa edetä, koska tiistaina hätäkokousta käsitelleellä hallituksen EU-ministerivaliokunnalla ei ollut asiakirjojensa perusteella vielä hätäkokoukseen liittyvää tausta-aineistoa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi julkisesti komission ajatuksia sähkön hintakriisin suitsimisesta keskiviikkona, mutta esimerkiksi EU-asioita Suomen eduskunnassa käsittelevä suuri valiokunta oli jo tuolloin ehtinyt jo kokoontua.

Von der Leyen puhui muun muassa hintakatosta Venäjän kaasulle, energiayhtiöiden windfall-voittojen leikkaamisesta ja velvoittavista toimista sähkönkulutuksen rajaamiseksi suurimman kulutuksen hetkinä. Windfall-voitto tarkoittaa odottamatonta rahantuloa.

Laskeeko sähkön hinta?

Vaikka puheenjohtaja von der Leyen lausui vasta keskiviikkona ilmoille komission ajattelua, erilaisia taustapapereita mahdollisista keinoista sähkön hintakriisiin taittamiseksi on esiintynyt julkisuuteen vuodettuna jo edellisviikolta saakka.

Sähkön hinnan yhteisillä sähkömarkkinoilla määrää se tuottaja, jonka tuotantoa viimeisenä tarvitaan tyydyttämään kysyntä. Kun Venäjä on kääntänyt kaasuhanansa aiempaa kireämmälle, kallis kaasu on nostanut kaiken sähkön hintaa. Samalla ydinvoimasta ja uusiutuvasta energiastakin saadut tuotot ovat kasvaneet.

Taustapapereissa on esitelty erilaisia keinoja sähkön ja kaasun hinnan erottamisesta sekä ylisuurien voittojen suitsimisesta. Lopulta hintakriisissä on kuitenkin kyse tarjonnan puutteesta, joten tosiasialliseksi pikakeinoksi voi lopulta jäädä sähkön kysynnän suitsiminen.

Yksi iso kysymys liittyykin siihen, kuinka sitoviin päätöksiin sähkön kulutuksen vähentämisestä unionin jäsenmaat ovat valmiita sitoutumaan. Välimalli olisi sellainen, että huippukulutukseen puututtaisiin sitovammin ja muuten jäsenmaille jäisi asiassa enemmän pelivaraa.

Mihin Suomi on valmis?

Suomessa EU-ministerivaliokunta on linjannut olevansa laajasti avoin uusille EU:n laajuisille keinoille taittaa sähkön hintakriisiä.

Ministerivaliokunta suhtautui positiivisesti muun muassa sähkön hintapörssin enimmäishintojen – eli niin sanotun teknisen hintakaton – alentamiseen. Valiokunta kertoi myös valmiudestaan tarkastella maakaasun ja sähkön hintojen erottamiseen toisistaan.

– Mahdolliset lyhyen aikavälin tukkumarkkinoihin kohdistuvat kriisitoimet tulisi lähtökohtaisesti pitää hyvin kohdennettuina ja ajaltaan rajallisena toimenpiteiden markkinoita vääristävien vaikutusten takia, valiokunnan asiakirja-aineistossa linjataan.

Suomi haluaisi komission tarkastelevan sähkön johdannaismarkkinoiden sääntöjä, jotta ne rauhoittuisivat ja energiayhtiöihin kohdistuvat vakuusvaatimukset pysyisivät järkevinä.

Mutta entä sähkön kulutuksen vähentäminen?

Pahimmista hintapiikeistä voi päästä eroon niin sanotulla kulutusjoustolla eli sähkön käytön tasaamisella eri ajoille.

– Suomi pitää sekä kuluttajien suojelua että kulutusjouston edistämistä tärkeänä ja katsoo, että niitä edistetään tehokkaimmin kansallisin toimin, EU-ministerivaliokunta linjasi.

Elinkeinoministeri Lintilä puolestaan sanoi medialle keskiviikkona, että keinojen sähkön käytön alentamiseksi pitäisi vielä pysyä kansallisella tasolla.

Lintilän kertoman lisäksi asiaa voi kuitenkin katsoa myös siitä näkökulmasta, tuleeko sähkön kulutus joka tapauksessa laskemaan huippulukemista Suomessa sen kovan hinnan takia. Jos esimerkiksi sitova vaade sähkön huippukulutuksen suitsimisesta laajasti yhteisillä sähkömarkkinoilla täyttyisi Suomessa joka tapauksessa, sitoutuminen voisi olla helpompaa.

Sääntely EU:ssa syntyy normaalisti komission, jäsenvaltioiden ministereistä koostuvan neuvoston ja Euroopan parlamentin kolmiossa. On kuitenkin myös hyvin mahdollista, että kriisiytyneen tilanteen takia komissio ja neuvosto edistävät ratkaisua duona.