Useimpien suomalaisten asuntovelallisten lainakorot ovat siirtymässä lähiaikoina tasolle, jollaista ei ole nähty monta vuotta kestäneenä nollakorkokautena. Yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor rikkoi kahden prosentin rajan perjantaina ja odotus on, että taso nousee tästäkin. Muutos on ollut nopeaa, kun korko vielä huhtikuussa oli negatiivinen.
– Ennuste 12 kuukauden euriborille on, että se jonkin verran nousee ja ensi vuonna stabiloituu 2–2,5 prosentin tasolle, sanoo OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi STT:lle.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin arvioi tason voivan nousta poikkeuksellisen tilanteen takia vielä ylemmäksi.
– Markkina hinnoittelee tällä hetkellä, että korko käy reilussa kolmessa prosentissa, Corin sanoo STT:lle.
Yleinen odotus on, että Euroopan keskuspankki EKP nostaa ohjauskorkoja tänä vuonna vielä loka- ja joulukuussa. OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen ennakoi katsauksessaan, että EKP:lta olisi luvassa lokakuussa toinen 0,75 prosenttiyksikön korotus ja joulukuussa vielä 0,5 prosenttiyksikköä.
Euriborkorot ovat olleet ennakoivasti nousussa jo ennen viime torstain ennätysmäistä 0,75 prosenttiyksikön korotusta.
"Osalle merkittäviä kustannuksia"
Kun vuosittaiset lainakorontarkistukset vähitellen rullaavat läpi koko asuntolainakannan, tulee moni asuntovelallinen näkemään korkomenojensa moninkertaistuvan. Nollakorkojen aikana moni on tottunut maksamaan asuntolainastaan vain marginaalin verran korkoja. Tarkistuksen jälkeen entinen, esimerkiksi 0,8 prosentin lainakorko nouseekin kolmeen-neljään prosenttiin, riippuen tarkistuspäivän euribor-noteerauksesta.
Asumiskustannukset voivat kaivaa entistä syvemmän loven kotitalouden kassaan. Huonolla tuurilla samaan saumaan osuu myös aiempaa moninkertaisesti kalliimpi sähkösopimus.
– Vaikka pyrin olemaan optimistinen, niin on selvää, että tästä tulee kustannuksia kotitalouksille ja osalle merkittäviä kustannuksia. On selvää, että jos viitekorko nousee nollasta kolmeen prosenttiin ja kulut nousevat satoja euroja, niin se on jostain muualta pois. Se tulee näkymään kulutuksessa tavalla tai toisella, sanoo Corin.
Kuluttajien luottamuksessa vaikeat ajat näkyvät jo. Odotukset Suomen taloudesta ovat ankeimmillaan sitten vuoden 1995, kertoi Tilastokeskus äskettäin.
Pankit ottavat lainahakemuksissa huomioon paitsi stressitestauksen kuuden prosentin korkotasolla myös muut menot, kuten arvion sähkö- ja lämmityskuluista.
Kolmannes valitsee suojan
Nurmi kertoo, että OP:n asiakkaiden keskuudessa kiinnostus korkosuojauksiin oli ylimmillään keväällä, jolloin sellaisen otti hetkellisesti noin 40 prosenttia lainanottajista. Sen jälkeen osuus on pudonnut normaalille tasolle eli noin kolmasosaan. OP:ssa on mahdollista sopia joko korkokatosta tai kiinteästä korosta.
– Jos haluaa turvata, että lainakorko ei nouse yli asetetun rajan, niin tämä on hyvä vaihtoehto, Nurmi sanoo.
Turvasta ja mielenrauhasta pitää kuitenkin maksaa, joten asiakkaan täytyy laskea ja miettiä oman tilanteensa mukaan mitä tehdä.
– Jos asiakas ottaa nyt viiden vuoden korkokaton kolmen prosentin katolla, niin kustannus olisi lisämarginaali 0,8 prosenttia, normaalin marginaalin päälle, Nurmi kertoo esimerkkinä suojauksen hinnoista.
Corin kertoo myös pohtineensa miten toimia oman kotitaloutensa lainan kanssa.
– Otin itsekin asuntolainan vähän aikaa sitten. Kyllä me mietimme kiinteätä korkoa, mutta otettiin 12 kuukauden euribor. Se suoja tulee siinä, että lainaa kuitenkin lyhennetään koko ajan.
Tilastot asuntomarkkinoilta kertovat nyt, että asuntolainojen kysyntä on viime aikoina vähentynyt ja asuntokauppojen määrä samoin. Corin huomauttaa, että viime vuoden kauppojen määrä oli edelleen poikkeuksellisen korkea. Nyt ollaan edelleen korkeammalla tasolla kuin koronaa edeltävinä vuosina 2018 ja 2019.