Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nopea Nato-ratkaisu ja tuki Ukrainalle nähdään myönteisinä asioina, selviää tutkimuksesta – "Syytä varautua siihen, että yhteisvastuun tunne heikkenee"

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti päättäjien nopeaan toimintaan Nato-jäsenyyttä haettaessa sekä Ukrainan avustamiseen ja tukemiseen. Tämä kävi ilmi tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen katsauksesta, johon osallistuneita suomalaisia pyydettiin mainitsemaan myönteisiä tunteita synnyttäneitä tapahtumia viime ajoilta.

– Hieman vajaa kolmannes vastaajista toi avoimissa vastauksissa jollain tavalla esille Nato-prosessin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen kehityksen. Luku on todella suuri avoimessa kysymyksessä, sanoo E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimus tehtiin kesäkuussa, jolloin Nato-prosessi oli akuutisti ihmisten ajatuksissa.

Avovastauksista nousi esille myös tyytyväisyys päättäjien yhteisymmärrykseen Nato-prosessissa.

– Yhteen hiileen vetämistä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pidettiin todella myönteisenä, Pitkänen kertoo STT:lle.

Avustuksen ja tuen Ukrainalle mainitsi puolestaan 15 prosenttia vastaajista.

Yli puolet priorisoisi Suomen taloutta

Kyselyn vastaajilta tiedusteltiin myös, pitäisikö heidän mielestään ensin laittaa kuntoon Suomen talous ja auttaa sitten vasta muita. Asiaa kysyttiin väittämänä, ei avoimen kysymyksen muodossa. Vastaajista 55 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi laittaa ensin oma taloutensa kuntoon.

– Tässä on hienoinen ristiriita, Pitkänen sanoo viitaten vastaajien näkemykseen Ukrainan tukemisesta.

Hän kuitenkin arvioi, että ristiriidan taustalla on asioiden katsominen eri näkökulmista.

– Voidaan ajatella, että suomalaiset kokevat, että kun autetaan Ukrainaa ja asetetaan yhdessä rintamassa pakotteita, niin se on myös Suomen asian ajamista. Jos ajatellaan asiaa instrumentaalisesti pelkästään talouden kautta, ajattelu menee hieman eri asentoon.

Pitkänen kuitenkin ennakoi, että kriisien pitkittyessä on syytä varautua siihen, että suomalaisten yhteisvastuun tunne heikkenee ja aletaan painottaa entistä enemmän kansallisia tarpeita.

– Kun oma talous alkaa sakkaamaan ja arjesta selviytyminen nousee huolilistan kärkeen, niin silloin valmius solidaarisuuteen voi heiketä, tutkimuspäällikkö povaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin suomalaisten suhtautuminen voi muuttua. Katsauksen mukaan suomalaiset nimittäin laajalti jakavat huolen Venäjän suunnalta tulevasta turvallisuusuhasta.

– Turvallisuusuhka on niin konkreettinen ja hitsaa suomalaisia yhteen, että on mielenkiintoista nähdä, miten tämä kuvio muuttuu.

Konfliktit huolilistan kärkipäässä

Katsauksen perusteella kansainväliset levottomuudet ja konfliktit huolestuttavatkin kahta kolmasosaa suomalaisista. Tähän Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Pitkäsen mukaan vaikuttanut merkittävästi.

– Ilman Ukrainan tilannetta levottomuudet ja konfliktit eivät takuulla olisi huolilistan kärkipäässä.

Puolet vastaajista kantaa huolta läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Myös ympäristön tila ja ilmastonmuutos aiheuttavat huolta, mutta suhtautuminen ilmastotoimiin jakaa suomalaisia. Vastaajista 41 prosenttia on huolissaan ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta, ja kuusi prosenttia kokee, ettei ilmastotoimia tehdä tarpeeksi. Seitsemän prosenttia puolestaan kokee, että asialle tehdään jo liikaakin.

Huoli inflaatiosta sen sijaan läpäisee E2 Tutkimuksen mukaan kansan kokonaisuudessaan: lähes 70 prosenttia pelkää inflaation heikentävän taloudellista hyvinvointiaan.

Luottamus tulevaisuuteen ainakin vielä korkealla

Huolista ja vaikeista ajoista huolimatta iso osa suomalaisista on katsauksen perusteella tyytyväisiä elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea: 72 prosenttia vastaajista on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä ja 69 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteensa erittäin tai melko myönteisesti.

Tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Nuoret aikuiset eli 25–34-vuotiaat ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä, tutkimuslaitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Pitkäsen mukaan ei ollut yllättävää, että näin iso osa suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä ja luottaa tulevaisuuteen. Nämä ovat kuitenkin mittareita, joiden kehitystä on hänen mukaansa mielenkiintoista seurata.

– Teimme katsauksen kesäkuussa ja sittemmin talouden luottamusta mittaavat indeksit ovat tulleet alaspäin. Talvi on tulossa ja sen myötä konkretisoituu se, miten esimerkiksi energia hintojen ja korkojen nousu vaikuttaa ihmisten omaan talouteen.

Tiistaina julkistettu katsaus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoon. Kyselyn aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelilla kesäkuussa, ja siihen vastasi reilu 2 100 suomalaista. Haastatteluaineisto koostuu puolestaan perusopetuksen opettajien haastatteluista, jotka tehtiin touko- ja kesäkuussa. Opettajien haastatteluissa selvitettiin heidän näkemyksiään muun muassa lasten ja nuorten tilanteesta.