Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

YK:n komitea vaatii Suomea pelastamaan loput lapset al-Holista – ministeriön mukaan uusille kotiutuksille "ei ole mitään näkymää"

Suomen epäonnistuminen kotiuttaa suomalaislapset al-Holin leiriltä Pohjois-Syyriasta rikkoi lasten oikeuksia, sanoo YK:n lapsen oikeuksien komitea päätöksessään.

Komitean mukaan Suomella on vastuu ja valta suojella suomalaislapsia heitä uhkaavalta välittömältä hengenvaaralta. Lapset joutuivat olemaan hengenvaarallisissa oloissa vuosia, mikä rikkoi heidän oikeuttaan elämään sekä oikeutta olla vapaa epäinhimillisestä tai ihmisarvoa alentavasta kohtelusta.

– Kehotamme Suomea ryhtymään välittömästi päättäväisiin toimiin näiden lasten hengen suojelemiseksi ja heidän tuomisekseen kotiin perheidensä luo, sanoo komitean jäsen Ann Skelton tiedotteessa.

Skeltonin mukaan lasten tilanteen leireillä on laajasti raportoitu olevan epäinhimillinen. Puutteita on perustarpeissa, kuten veden- ja ruuansaannissa sekä terveydenhuollossa.

Suomi suhtautuu komitean ratkaisuun suurella vakavuudella, kertoo ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Hän sanoo, että ratkaisun lähtökohta on aivan sama kuin Suomen linja on ollut vuodesta 2019: lasten perusoikeuksien vakava loukkaus, joka edellyttää valtiolta toimia.

– Oma näkemyksemme on, että olemme tehneet kaiken, mikä on valtiolle mahdollista loppujen suomalaislasten kotiuttamiseksi. Kaikki ei ole Suomen valtion tahdosta kiinni. Emme voi kotiuttaa ketään vasten tahtoaan. Tätä perusfaktaa komitean ratkaisu ei voi muuksi muuttaa, Tanner sanoo STT:lle.

Viimeiset vastahankaisina

Komitean päätös perustuu kuuden suomalaislapsen kohteluun al-Holin leirillä Pohjois-Syyriassa. Kolme lapsista on päässyt äitiensä kanssa Suomeen.

Kolme 5–6-vuotiasta lasta on edelleen leirillä sota-alueeseen verrattavissa oloissa. Lasten vanhempien väitetään tehneen yhteistyötä Isis-äärijärjestön kanssa.

Suomi on kotiuttanut leiriltä yhteensä 26 lasta ja yhdeksän aikuista naista. Viimeisin kotiutus on tapahtunut joulukuussa 2021. Tanner ei osaa sanoa, milloin kotiutuksia voitaisiin jatkaa.

– Aidosti en tiedä, eikä ole mitään näkymää, että tilanne muuttuisi. Toistan ja korostan, ettemme voi väkisin kotiuttaa ketään.

Hän arvioi, että leirin olosuhteet tulevat ennemmin tai myöhemmin elämään niin, että tilanne muuttuu.

Tannerin mukaan jäljellä on yhteensä kymmenkunta suomalaista, joista suurin osa on lapsia.

– On aivan ilmiselvää, että jos henkilöt itse kieltäytyvät kaikesta yhteydenpidosta, ei meillä viranomaisella ole mitään mahdollisuutta edetä asiassa. Olemme pyrkineet yhteydenpitoon eri konstein, mutta jäljellä olevien kohdalla se on erittäin vaikeaa, Tanner sanoo.

Komitealla ei sanktiovaltaa

Suomi on myös velvollinen myöntämään asianmukaisen hyvityksen lapsille heidän kokemistaan kärsimyksistä ja estämään vastaavien loukkausten tapahtumisen tulevaisuudessa, komitea sanoo ratkaisussaan.

Ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen sanoo, ettei ratkaisusta ole tulossa Suomelle kuitenkaan mitään sanktiota.

– Komitealla ei ole toimivaltaa antaa mitään euromääräistä hyvitysvelvollisuutta niin kuin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella (EIT). Meidän pitää tarkastella, mitä se käytännössä tarkoittaa, Oinonen sanoo STT:lle.

Suomella on puoli vuotta aikaa raportoida komitealle tekemistään toimenpiteistä. Jos tilanne ei ole siinä ajassa muuttunut, Suomi pyrkii selittämään vallitsevia olosuhteita tarkemmin komitealle, Tanner sanoo.

Oinonen kertoo, että raportti aloittaa uuden vuoropuhelun komitean kanssa. Se lisäisi entisestään kestoa pitkälle prosessille: valitus on tullut vireille vuonna 2019.

– Komitea lähettää raporttimme valittajalle arvioitavaksi ja arvioi, onko riittävät toimet tehty. Tällainen vuoropuhelu voi kestää vuosia, Oinonen sanoo.

Tanner ja Oinonen kertovat, että aiemmin myös Ranska on saanut lasten oikeuksien komitealta vastaavan ratkaisun. Tannerin mukaan Ranska sai asiasta tuomion myös EIT:ltä ja juuri tätä ennen maa muutti linjaansa, jossa se vastusti voimakkaasti aikuisten kotiuttamista.

– Yksi kerrallaan lähes kaikki Euroopan maat ovat kääntyneet sille linjalle, johon Suomi kääntyi vuonna 2019, eli kotiutetaan lapsia ja heidän äitejään, Tanner sanoo.

STT pyysi asiasta haastattelua ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.). Haaviston esikunnasta vastattiin, ettei ministeri kommentoi asiaa tässä vaiheessa.

-----

Juttua on korjattu klo 17.50: Jussi Tannerin ensimmäisessä sitaatissa puhuttiin aiemmin kotouttamisesta. Kyse on kotiuttamisesta.