Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jens Stoltenberg kiitti kansainvälistä yhteisöä vahvasta viestistä Venäjälle

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitti torstaina aamulla kansainvälistä yhteisöä vahvasta viestistä Venäjälle. Tällä hän viittasi siihen, että YK:n yleiskokous tuomitsi eilen äänestyksessään Venäjän laittomat alueliitokset Ukrainassa.

– Meidän täytyy puolustaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja perusarvojamme, Stoltenberg sanoi.

YK:n yleiskokouksessa 143 äänesti tuon lopputuloksen puolesta ja 35 pidättäytyi äänestämästä. Ainoastaan Venäjä, Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Nicaragua ja Syyria äänestivät vastaan.

Stoltenberg ja Yhdysvaltojen puolustusministeri Loyd Jay Austin III avasivat Naton puolustusministerien viimeisen kokouspäivän hyvin lyhyillä kommenteilla. Austin kiitteli Naton jäsenmaita, jotka ovat tarjonneet turva-apua Ukrainalle.

– Venäjä on nyt provosoimatta kahdeksatta kuukautta oikeudettomalla hyökkäyksellään Ukrainassa, Austin sanoi.

Hän myös toisti viestin siitä, että Yhdysvallat on sitoutunut Naton artikla 5:een ja on valmis puolustamaan jokaista kolkkaa Naton alueesta, mikäli tarve tulee.

Käsittelyssä pelotteen vahvistaminen

Toisen kokouspäivän keskeisiä teemoja ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen. Koolla on muun muassa Naton suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto, jonka kokoukseen myös tarkkailijajäsenet Suomi ja Ruotsi kokouksessa osallistuvat.

Myös liittokunnan ydinaseita käsittelevä ryhmä on koolla. Naton ydinpelotetta koskeviin keskusteluihin Suomella ja Ruotsilla ei ole tarkkailijajäseninä asiaa.

Suomen puolustusministerillä Antti Kaikkosella (kesk.) oli eilen tapaaminen Turkin puolustusministerin kanssa ja tänään hänen olisi määrä tavata unkarilaista kollegaansa. Kyseiset maat ovat ainoita, jotka eivät ole toistaiseksi ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

–  Ei ainakaan takapakkia otettu. Toivoin toki, että ratifiointi voisi edistyä, Kaikkonen sanoi Turkki-tapaamisestaan illalla pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Sopimus ilmapuolustuksen kehittämisestä

Suomi on allekirjoittanut 14 Nato-maan kanssa aiesopimuksen ilmapuolustuksen kehittämisestä. Saksan aloitteesta laaditun sopimuksen tavoitteena on luoda eurooppalainen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmä hankkimalla yhteisesti ilmapuolustuslaitteita ja ohjuksia eri Euroopan valtioille, puolustusliitto Nato kertoo verkkosivuillaan.

Määrällisesti allekirjoittajamaiden joukko painottuu puolustusliiton maiden itäiseen laitaan.

– Tämä sitoutuminen on vieläkin tärkeämpää tänään, kun näemme Ukrainassa Venäjän armottomia ja mielivaltaisia ohjusiskuja, jotka tappavat siviilejä ja tuhoavat kriittistä infrastruktuuria, Naton varapääsihteeri Mircea Geoana sanoo puolustusliiton tiedotteessa.

Geoana toteaa, että Naton ilma- ja ohjuspuolustukseen integroitavat uudet hankinnat parantaisivat merkittävästi Naton kykyä puolustaa liittoa kaikilta ilma- ja ohjusuhkilta. Kansainvälisten uutistoimistolähteiden mukaan hankittavat järjestelmät ovat yhdysvaltalaisia Patriot-, saksalaisia Iris-T- ja israelilaisia Arrow-ilmapuolustusjärjestelmiä.

Saksan aloite on nimeltään European Sky Shield. Paperin ovat Saksan ja Suomen lisäksi allekirjoittaneet Baltian maat, Alankomaat, Tshekki, Slovakia, Slovenia, Unkari, Romania, Bulgaria, Norja, Belgia ja Britannia.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi keskiviikkona, että Suomella ei ole asiassa kovin vahvaa roolia.