Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajat kritisoivat kovin sanoin Euroopan komission esitystä luonnon ennallistamisesta. Erityisesti huomiota kiinnitettiin siihen, missä määrin esitys rajoittaisi Suomen mahdollisuuksia päättää itse metsiensä käytöstä. Esitys tuotiin syyskuun loppupuolella eduskunnan käsiteltäväksi.
Aiheen esille nostaneen Ritva Elomaan (ps.) mukaan esityksessä edellytetään aivan liian suurien alueiden luonnontilaistamista.
– Suomi ennallisti viime vuonna kansallisen Helmi-ohjelman kautta noin 6 400 hehtaaria soita, minkä lisäksi luonnontilaa parantavia toimia tehtiin hyvin ahkerasti. EU:lle tämä ei tietenkään riitä, vaan se haluaa varmistaa, että kansakunnaltamme ja varsinkin maaseudulta viedään viimeisetkin elinvoiman rippeet, Elomaa sanoi.
Perussuomalaisten Jenna Simulan mukaan hallitus on antanut liian helposti periksi EU:lle Suomelle tärkeissä asioissa.
– EU yrittää kiivaasti museoida suomalaiset metsät hiilinieluikseen, suojeluvaatimukset lisääntyvät, halutaan ennallistamistoimia ja yritetään säädellä metsiämme ja niiden käyttöä milloin milläkin tavalla. – – Te siellä hallituksessa kehutte jatkuvasti, miten paljon luottamuspääomaa ja pelimerkkejä Suomella onkaan. Milloin se alkaa näkyä? hän kysyi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah taas katsoi, että hallitus ei ole aina onnistunut muodostamaan yhtenäisiä linjoja EU-asioissa ja siksi se on epäonnistunut Suomen etujen ajamisessa.
Kurvinen: Esityksestä aletaan nyt neuvotella
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoi, ettei hallituksen kanta ole ennallistamisasetuksen hyväksyminen, vaan sen sisällöstä aletaan nyt neuvotella.
– Ympäristöneuvostossa meitä edustaa ympäristöministeri. Lisäksi vaikuttamistyötä joka suuntiin teen minä, elinkeinoministeri tekee, pääministeri tekee, valtiovarainministeri tekee. Pidän ihan selvänä, että emme voi hyväksyä sellaista asetusta, joka veisi meiltä elämisen edellytyksiä maaseudulla ja tuhoaisi metsätaloutemme käytön, Kurvinen sanoi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan hallituksella on yksimielisyys siitä, että ennallistamistoimet eivät saa heikentää suomalaista ruokaturvaa, huoltovarmuutta tai maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia.
– Oletteko te todella sitä mieltä, että luonnon tilaa ei voi parantaa ja samaan aikaan pitää huolta näistä asioista? Itse katson, että nämä kulkevat käsi kädessä, hän vastasi oppositiolle.
Komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä. Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi.
Komission laskelmien mukaan ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa EU:n kolmanneksi suurimmat – 0,9 miljardia euroa vuodessa – sillä ennallistettavia alueita on paljon. Suomen edellä olisivat Ranska 2,1 miljardin euron kustannuksilla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.
Vastaavasti komissio laskee, että Suomi saisi toiseksi suurimmat hyödyt ennallistamistoimista. Suomen saamat hyödyt olisivat arvoltaan 9,7 miljardia euroa.
Kokoomus painotti taloushuolia
Matias Marttinen (kok.) kertoi kokoomuksen olevan huolissaan Suomen taloudesta ja halusi kysyä pääministeri Sanna Marinilta (sd.), miten hänen mielestään julkista taloutta pitäisi tasapainottaa.
– Hallituksen viesti on ollut, että jokainen ongelma voidaan ratkaista velkarahalla, ja näin te myös tosissaan olette toimineet. – – Olemme joka vuosi esitelleet vaihtoehtobudjetissamme oman ratkaisumme, miten julkista taloutta lähdetään tasapainottamaan. Arvoisa pääministeri, vastaavasti suomalaisilla on oikeus kuulla myös teidän vastauksenne: millä keinoilla julkinen talous laitetaan tasapainoon? hän kysyi.
Marinin mukaan olennaista on etenkin työllisyysasteen vahvistaminen. Siinä tuottavuuden parantaminen ja ulkomaisen työvoiman saatavuus ovat avainkysymyksiä, jotta talous jatkaa kasvuaan. Hän näki myös tarvetta muutoksille valtion tuloissa ja menoissa.
– Mutta tässäkin pitää olla viisas. Sellaiset toimet, jotka estävät kasvua, eivät ole järkeviä, ja sellaisetkaan toimet, jotka rapauttavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja rapauttavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan, eivät ole viisaita, Marin sanoi.
Velanottoa Marin perusteli koronapandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.
– (Näiden) seurauksena me joudumme tekemään mittavasti myös investointeja ja panostamaan suomalaiseen puolustukseen ja turvallisuuteen, ja nyt on energiakriisi ja seuraavana mahdollisesti vielä taloudellinen taantuma, hän sanoi.