Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kaikkonen luottaa Unkarin ratifioinnin etenemiseen – Stoltenberg kehotti jatkamaan Ukrainan avustamista

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) luottaa siihen, että Unkari tulee seuraamaan 28 muun Nato-maan esimerkkiä ja ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyden. Kaikkonen tapasi Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä unkarilaisen kollegansa Kristof Szalay-Bobrovniczkyn.

Tapaaminen oli Kaikkosen mukaan oikein myönteinen.

– Kollega vakuutti, että Unkari tukee Suomen Nato-jäsenyyttä ja että asia tulee kyllä etenemään, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen päätyttyä.

Unkarin parlamentti on kuitenkin vasta aloittanut syysistuntokautensa, ja käsiteltäviä asioita on paljon. Unkarin hallitus on tehnyt parlamentille esityksen ratifioinnista, joten aikataulu on parlamentin käsissä.

– Hieman kärsivällisyyttä tarvitaan, Kaikkonen sanoi.

Yleensä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifiointiprosessi on Kaikkosen edennyt erittäin hyvin ja nopeasti.

Kaksipäiväinen tapaaminen oli ensimmäinen Naton ministerikokous, johon Suomi ja Ruotsi osallistuivat tarkkailijoina. Nato-maista kaikki paitsi Turkki ja Unkari ovat ratifioineet uusien jäsenten liittymissopimukset, ja Kaikkosen mukaan tunnelma oli varsin myönteinen.

– On hyvin tervetullut olo, kyllä se hyvin monin eri tavoin tuli täällä esille.

"Nyt meillä on ovet auki"

Tarkkailijajäsenyys merkitsee, että Suomen ja Ruotsin ministerit osallistuivat kokouksessa kaikkeen paitsi ydinasesuunnittelua käsitelleeseen osuuteen.

– Nyt meillä on ovet auki jokseenkin kaikkialla Natossa, erilaisiin työryhmiin ja komiteoihin, joita taitaa olla nelisensataa. Meillä ei ihan rahkeet riitä näissä kaikissa käydäkään, mutta ei se vielä tässä vaiheessa tarpeellista olekaan, Kaikkonen kertoi.

Kokouksen yhteydessä Kaikkosella oli vielä erillinen tapaaminen kollegoidensa Ruotsin Peter Hultqvistin ja Yhdysvaltojen Lloyd Austinin kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin puolustusyhteistyöstä ja Nato-integraatiosta.

– Yhdysvallat on meille tärkeä ja läheinen kumppani. On hyvin arvokasta, että olemme pitkin matkaa saaneet hyvin voimakasta tukea jäsenyydellemme Yhdysvalloista, sanoi Kaikkonen.

Kaikkonen ei halunnut lähteä mukaan julkisuudessa olleisiin arvailuihin, että ratifiointeja vielä pihtaava Turkki saattaisi hyväksyä Suomen mutta ei Ruotsia.

– Tämä on ei-toivottava tilanne, en usko että se Natonkaan kannalta olisi hyvä. Myös meidän oman puolustuksemme kannalta ehdottomasti parempi olisi, että Ruotsi tulisi mukaan samaan aikaan. Sitä tavoittelemme ja muulla en välitä lähteä edes spekuloimaan, Kaikkonen sanoi.

Stoltenberg kehotti Nato-maita jatkamaan Ukrainan avustamista

Nato-maiden on tarkoitus lisätä tukeaan Ukrainaan muun muassa ilmatorjuntajärjestelminä, tykistönä ja aseistettuina ajoneuvoina. Näin sanoi pääsihteeri Jens Stoltenberg Naton puolustusministerien kokouksen jälkeisessä päätösinfossa Brysselissä alkuillasta Suomen aikaa.

Avun lisääminen Ukrainaan oli yksi keskeisistä teemoista kokouksessa, vaikka varsinaisesti Ukrainan tukeminen tapahtuu Naton sijaan puolustusliiton jäsenmaiden toimesta. Kokouksen aikana kuitenkin kokoontui koordinaatioryhmä, jonka tarkoituksena on saada useiden Ukrainaa avustavien maiden tuki kanavoitua maahan järkevästi.

Stoltenberg kertoi toivottavansa tervetulleeksi Espanjan torstaina antaman tiedon, että se aikoo toimittaa neljä Hawk-ilmapuolustusjärjestelmää Ukrainaan. Aiemmin ilmapuolustusjärjestelmien toimittamisesta ovat jo kertoneet Yhdysvallat ja Saksa.

– Kiitän kaikkia liittokunnan maita tärkeästä panoksesta ja kehotan heitä jatkamaan, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg listasi Ukrainaan menevän myös polttoainetta, talvivaatteita ja lääketarvikkeita. Nato toimittaa myös satoja drone-jammereita, joiden tarkoituksena on häiritä vihollisen droneja ja tehdä niistä tehottomia.

Pidemmän ajan kuluessa Ukrainaa on tarkoitus auttaa modernisoimaan neuvostoaikainen kalustonsa.

Ohjusiskujen runtelemalle Ukrainalle lisäapu on tärkeää, mutta samalla Nato-maiden täytyy huolehtia omien puolustustarvikkeidensa riittävyydestä. Ukrainan tukeminen tyhjentää Nato-maiden omia varastoja, minkä seurauksena niiden pitäisi saada lisättyä omaa puolustustarviketuotantoaan.

– Toinen pääaiheista on ollut tänään, kuinka voimme lisätä tuotantoamme, Stoltenberg sanoi.

Macronin ydinasepuheet puhuttivat

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin myös myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin lausunnoista. Macronin mukaan Ranska ei vastaisi ydinaseilla Venäjän ydinaseella suorittamaan iskuun Ukrainassa.

Stoltenberg luonnehti Venäjän ydinaseretoriikkaa vastuuttomaksi. Hän sanoi, että minkälaisen ydinaseen käyttö tahansa muuttaisi konfliktin luonteen.

– He tietävät, että sillä tulisi olemaan vakavia seurauksia, hän sanoi.

Hän totesi jälleen kerran Venäjän tietävän, että ydinsotaa ei voi voittaa.

Yhteistä ilmapuolustusta myös muualle Eurooppaan

Suomi allekirjoitti torstaina yhdessä 14 Nato-maan kanssa aiesopimuksen ilmapuolustuksen kehittämisestä. Saksan aloitteesta laaditun sopimuksen tavoitteena on luoda eurooppalainen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmä hankkimalla yhteisesti ilmapuolustuslaitteita ja ohjuksia eri Euroopan valtioille, Nato kertoo verkkosivuillaan.

Kansainvälisten uutistoimistolähteiden mukaan kyse on yhdysvaltalaisten Patriot-, saksalaisten Iris-T- ja israelilaisten Arrow-ilmapuolustusjärjestelmien hankkimisesta.

Myös Suomi on mukana aiesopimuksessa, vaikkakin puolustusministeri Kaikkkosen keskiviikkoisen luonnehdinnan mukaan Suomella ei ole siinä kovin vahvaa roolia.

Stoltenberg nosti Länsi-Balkanin esille yhtenä alueena, jossa EU:n ja Naton yhteistyötä on syytä lisätä. Pääsihteerin mukaan asiasta valmistellaan yhteistä julkilausumaa.