Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) käynnistää selvityksen keinoista, joilla helpottaa lasten tehohoidon tilannetta Suomessa.
Husin mukaan Uudessa lastensairaalassa on tällä hetkellä sydänleikkausjonossa 117 lasta, mikä on lähes kaksinkertainen määrä tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna. Lapsista 51 on joutunut Husin mukaan jonottamaan pidempään kuin laissa säädetyn puolen vuoden hoitotakuuajan.
– Lasten tehohoidon saatavuuden kannalta tilanne on kriittinen, sanoo Husin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä tiedotteessa.
"Jonossa ei ole yhtään lasta, joka ei tarvitse leikkausta"
Petäjä kertoo STT:lle, että leikkausjonoista huolimatta kenenkään henki ei ole vaarantunut.
– Mutta jonossa ei ole yhtään lasta, joka ei tarvitse sitä leikkausta. Suurin osa, lähes puolet, on jonottanut jo kauemmin kuin laki sallii. Se kertoo siitä, että tilanne ei ole millään lailla kestävä.
Jos tilanteeseen ei saada pitkäaikaista muutosta, pitkään jonottaneiden lasten tilanne on Petäjän mukaan hyvin hankala.
– Koko ajan tulee lapsia, joiden hoito pitää hengen ja terveyden säilyttämiseksi toteuttaa hyvin nopeasti. Kun vähemmän kiireellistä leikkausjonoa joudutaan jonouttamaan, tilanteen korjaaminen tulevaisuudessa vaikeutuu koko ajan. Nyt olemme menneet sellaisen pisteen yli, että emme itse enää usko siihen, että pystymme purkamaan jonoa nykytilanteen puitteissa, hän sanoo.
Lasten tehohoidossa noin parinkymmenen hoitajan vaje
Petäjän mukaan lasten tehohoidon henkilöstömäärä oli potilasmääriin nähden riittävä vielä 2010-luvun alussa, mutta määrä luisui pikkuhiljaa alaspäin. Tilanne on alkanut kriisiytyä viimeisen kahden vuoden aikana.
– Tilanne johtuu hyvin yksiviivaisesti hoitajavajeesta, Petäjä sanoo.
Ero kestävään tilanteeseen on toimialajohtajan mukaan noin 20–25 tehosairaanhoitajan työpanoksen vaje.
Tehohoitotoiminnoissa ei ole Petäjän mukaan yhtä paljon joustovaraa kuin muissa toiminnoissa, ja sen vuoksi kriisi näyttäytyy nimenomaan tehohoidossa.
Hänen mukaansa potilaiden määrä ei sen sijaan ole muuttunut, sillä lastensairaalan teho-osaston potilasmäärät pysyvät jatkuvasti suunnilleen samoina.
Petäjän mukaan niin kutsuttua ECMO-hoitoa eli kehonulkoista happeuttamista saavat potilaat muodostavat kuitenkin uudehkon potilasryhmän, ja jo pienikin näiden potilaiden lisäys voi johtaa tilanteen suureen vaikeutumiseen, kuten kävi esimerkiksi syksyllä 2021.
Muun muassa lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot on keskitetty Suomessa Uuteen lastensairaalaan, ja Hus kertoo, että sen tarjoamasta lasten tehohoidosta kaksi kolmasosaa kohdistuu muiden sairaanhoitopiirien lapsiin.
Selvityksen määrä valmistua vuoden loppuun mennessä
Hus kertoo tehneensä tilanteesta omavalvontailmoituksen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle ja aluehallintovirastolle sekä kertoneensa tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Husin käynnistämä työryhmä sisältää asiantuntijoita muista yliopistollisista sairaaloista, ja ryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Työryhmän tehtävänä on kartoittaa Suomen yliopistollisten sairaaloiden lasten tehohoidon resursseja sekä potilasprofiileja. Lisäksi tehtävänä on tarkastella muun muassa sitä, voidaanko Uuden lastensairaalan hoitovastuuta keventää Meilahden kampuksen aikuisten tehohoitokapasiteettia hyödyntämällä sekä selvitellä mahdollisimman konkreettisesti lasten sydänleikkausten ostopalvelua pohjoismaiden muista yliopistosairaaloista.