Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puute ehdokkaista luo tilaa presidenttipelin mustalle hevoselle, arvioi politiikan tutkija – "Jos ehdolla on pelkästään vanhaa kaartia, tuntisin yhä enemmän kiusausta laittaa oman korteni kekoon", Mika Aaltola sanoo

Selkeän ennakkosuosikin ja virallisten ehdokkaiden puuttuminen luo pelitilaa politiikan ulkopuolisille henkilöille seuraavan presidentin valintaa spekuloidessa, arvioi politiikan tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola nousi niukasti ykkössijalle Ilta-Sanomien perjantaina julkaistussa presidenttigallupissa. Vastaajista 44 prosenttia saattoi kuvitella äänestävänsä Aaltolaa. Luku oli kohentunut 12 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä toukokuusta.

Tilanne on Karimäen mukaan poikkeuksellinen mutta ymmärrettävä. Hän huomauttaa, että Aaltola on ollut paljon esillä puhuttaessa asioista, jotka suomalaiset liittävät presidentin toimivaltaan.

– On ymmärrettävää, että löytyy kansalaisia, jotka kysyttäessä muistavat hänenkin nimensä, Karimäki sanoo.

Sauli Niinistön seuraaja tasavallan presidentiksi valitaan alkuvuonna 2024 eli vajaan puolentoista vuoden päästä. Yksikään suuri puolue ei ole vielä asettanut vaaliin omaa ehdokastaan. Ainoa puolueensa nimeämä henkilö on Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.

– Kun virallisia ehdokkaita ei oikein ole, se luo eri lailla tilaa sille, että politiikan ulkopuoliset nimet voivat saada enemmän kannatusta.

Vaalitunnelma odottava

Pelitilaa luo Karimäen mukaan myös se, että Niinistön seuraajaksi ei ole selkeää suosikkia. Hän huomauttaa, että kaksissa viime vaaleissa Niinistön asema oli ennakkoon vahva.

– Asetelmaa pedattiin ja nähtiin hyvin todennäköisenä, että hänet tullaan valitsemaan.

Ennen Aaltolan nousua presidenttigallupien kärkinimiä ovat olleet ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.). Heidänkään kannatuksensa ei ole ollut yksiselitteisen hallitsevaa. Ilta-Sanomien gallupissa Aaltolan, Haaviston ja Rehnin kannatukset olivat lähes tasan, kaikki selvästi virhemarginaalin sisällä toisistaan. Kyselyn seuraaviin nimiin kolmikolla oli selvä etumatka.

Karimäki luonnehtii presidentinvaalin asetelmaa odottavaksi. Hän ei usko, että puolueet tekisivät asiassa linjauksia ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Niihin on vielä viitisen kuukautta.

– Niiden tulos osaltaan vaikuttaa siihen, miten eri henkilöt ja puolueet puntaroivat omia mahdollisuuksiaan. Onhan se jonkinlainen viesti kansakunnan tunnoista.

Aaltola: "Joukosta löytyy hyviä ehdokkaita"

Aaltola ei pidä kysymystä mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan tällä hetkellä ajankohtaisena. Hän sanoo STT:lle, että vaaliin on yhä matkaa ja hän haluaa keskittyä työhönsä eikä käy kampanjaa. Kysyttäessä hän ei kuitenkaan ehdottomasti sulje pois ehdokkuushaluja.

– Jos ehdolla on pelkästään vanhaa kaartia, tuntisin yhä enemmän kiusausta laittaa oman korteni kekoon, Aaltola sanoo.

Kyselyssä sai valita useita vastauksia 30 nimen joukosta.

– Nyt kun gallupeissa olleita nimiä katsoo, kyllä joukosta löytyy hyviä ehdokkaita, Aaltola sanoo, muttei kommentoi yksittäisiä nimiä.

Aaltola pitää tulosta seurauksena työstään. Hän on ollut kuluneena vuonna entistä enemmän esillä tiedotusvälineiden käyttämänä asiantuntijana Ukrainan sodan vuoksi.

– Jos kävisi niin, että valtaosa suomalaisista olisi puolella, ei voisi kieltäytyäkään. Se olisi outoa. Mutta kuten sanoin, keskityn työhöni. Usein se, mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.

Presidentiksi perinteisesti puolueiden kautta

Aaltola itse arvioi, että puolueiden ulkopuolisen nimen nousu näin korkealle presidenttispekulaatiossa liittyy politiikan murrosaikaan, jossa haetaan uutta suuntaa ja uusia kasvoja.

Hän vertaa tilannetta kylmän sodan päättymiseen: 1990-luvulla päivänpolitiikan ulkopuolinen nimi Martti Ahtisaari (sd.) nousi tasavallan presidentiksi. Ahtisaari oli voimakas EU-jäsenyyden puolestapuhuja. Hän myös voitti SDP:n omassa esivaalissa Kalevi Sorsan, joka oli veteraanipoliitikko, moninkertainen pääministeri ja siksi ennakkosuosikki ehdokkaaksi. Aaltola kertoo työskennelleensä Ahtisaaren kampanjassa avustajana.

– Ahtisaaren nousu oli juuri sitä, että haluttiin muotoilla asioita uudelleen.

Aaltola kuitenkin huomauttaa, että myös Ahtisaari oli puolueen jäsen ja että Suomessa presidentiksi on perinteisesti noustu puolueiden kautta.

– Suomessa poliittiset puolueet ovat demokratian kulmakiviä, ja niiden kautta on poikkeuksetta avautunut reitti presidentiksi, ainakin ensimmäisellä kierroksella.

Aaltola on johtanut Upia vuodesta 2019.

"Vaatii koneistoa, kampanjaa ja varoja"

Vahvuutenaan presidentin tehtävässä Aaltola pitäisi ulkopolitiikan asiasisältöjen hallintaa. Heikkoutena olisi puolestaan kokemuksen puute.

– Tietenkin presidentin tehtävän liittyy paljon kokoustamista, matkustamista, agendoja ja prosesseja. En ole ollut poliittisessa virassa koskaan, joten se kokemus puuttuu.

Aaltolan nimi nousi kyselyssä korkealle jo keväällä, ja hän kertoo saavansa kehotuksia ehdokkuuden puolesta julkisilla paikoilla liikkuessaan. Siksi tuore kyselytulos ei ollut hänelle "sillä lailla yllätys".

– Kyllä siitä tulee hymy suupieleen, mutta samalla huolettaa. Eihän ihmisten luottamus ole pikkujuttu, Aaltola sanoo.

Mitä Aaltola vastaa kyselijöille, joita hän kohtaa kadulla?

– Oletteko valmiita syöttämään minut hailaumalle? Se vaatii koneistoa, kampanjaa ja varoja.

Mikko Hautalan suosio ei ole lähtenyt laukalle

Karimäki huomauttaa, että ennenkuulumatonta niin sanottujen mustien hevosten etsiskely ei ole.

Aiemmin tänä vuonna tiedotusvälineissä on spekuloitu Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalan ehdokkuudella. Yhdysvalloissa työskentelevä ja suomalaisessa julkisuudessa vähemmän tunnettu Hautala oli Ilta-Sanomien kyselyssä sijalla 16.

Poikkeukselliseksi Aaltolan tilanteen tekee Karimäen mukaan se, että mahdollinen ehdokas pitää ovea itse avoimena.

– Hän on useaan kertaan sanonut, ettei hän kategorisesti kieltäydy asiasta, Karimäki sanoo.

Haluttomuuttaan kieltäytyä ehdottomasti Aaltola perustelee tasavaltalaisuuden ideaalilla.

Presidentti valitaan suoralla henkilövaalilla, jossa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. Mukana ei siis ole muihin kansallisiin vaaleihin kuuluvaa suhteellista vaalitapaa tai vaalipiirien tuomia paikallisia ilmiöitä.

– Hyvän ehdokkaan täytyy täyttää laajemmat yleisen hyväksyttävyyden kriteerit. Eli ihmiset yli puoluerajojen voivat kokea äänestävänsä ehdokasta.