SAK:n järjestämässä eduskuntavaalitentissä kuultiin kuudelta puoluejohtajalta varsin erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon kokopäiväistä työtä tekevän ihmisen tulisi Suomessa ansaita.
Kovimman luvun löi pöytään pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin. Hän katsoi, että Suomessa täyttä 40 tunnin työaikaa tekevän ihmisen tulisi ansaita vähintään 3 000 euroa kuukaudessa. Marin pyöritteli ensin päätään kysymykselle ja sanoi vastauksen riippuvan alasta ja koulutustasosta, mutta lisäsi lopulta, että luku on hänestä pikemminkin alakanttiin kuin ylisuuri.
– Pohdin sen pienimmän palkkauksen ja keskipalkkauksen välistä, mikä voisi olla täysipäiväistä työaikaa tekevälle, kun meillä on korkea inflaatio ja kustannukset nousevat, asuminen on kallista ja palkalla pitää tulla toimeen, Marin sanoi.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen vastasi arvelemalla, että työttömyys nousisi siinä tapauksessa reilusti yli kymmeneen prosenttiin.
– Me tiedämme, että tuo on lähempänä keskipalkkaa kuin pienimpiä tes-palkkoja, Mykkänen sanoi.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo tarjosi 1 500:aa euroa, mutta katsoi, että ansioiden pohjana pitäisi olla jokaiselle maksettava, esimerkiksi 600 euron perustulo. Hallituskumppanit Marin ja keskustan Annika Saarikko taas torjuivat perustuloajatuksen suorin sanoin.
Vasemmistoliiton Li Andersson totesi puolueensa ajavan 12 euron minimituntipalkkaa, mikä nostaisi kuukausiansion yli 2 000 euroon. Lisäksi hän peräsi alipalkkauksen kriminalisointia ja minimipalkan säätämistä.
– Minustakin olisi kivaa, jos meillä olisi vähintään 3 000 euron palkkoja, mutta me olemme aikana kaukana siitä. Meillä on Suomessa tes-vähimmäispalkkoja, jotka ovat alle 2 000 euron, Andersson sanoi.
Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi haluavansa palkkatason, jonka avulla ihminen selviää ilman sosiaaliturvaa.
Saarikko totesi, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla yksinasuva, pienituloinen ihminen on liian tiukoilla.
– Me tiedämme, että me ajamme ihmisiä sosiaaliturvan varaan. Käytännössä veronmaksaja kuittaa osan siitä palkasta, Saarikko sanoi, mutta ei kirjannut ylös tarkkaa rahasummaa.
"Satoja miljoonia" sosiaaliturvasta
Tentin aikana Marin tivasi Mykkäseltä vastausta kokoomuksen budjettisuunnitelmista, joita puolueen on määrä esitellä ensi tiistain vaihtoehtobudjetissa.
– Kuinka monta miljardia te leikkaisitte menoja ensi vaalikaudella ja mistä, Marin tenttasi.
Mykkänen vastasi, että leikkaustavoite on neljä miljardia vaalikauden aikana. Nettovelanotto vähenisi 1,1 miljardia. Menosäästöjen määrä olisi yhteensä yli 2,5 miljardia euroa.
– Sosiaaliturvasta on menosäästöjä ja säästöjä on myös hallinnosta, hankinnoista ja matkoista, Mykkänen luetteli.
Veronkevennyksiä rahoitettaisiin myös verotuksen painopisteen siirtämisellä, esimerkiksi terveysperusteisiin veroihin ja haittaveroihin.
– Kyllä se sosiaaliturva on siellä sellainen konkreettinen painopiste, josta satoja miljoonia löytyy.
Koko 2,5 miljardin säästö ei Mykkäsen mukaan kohdistuisi sosiaaliturvamenoihin, mutta "merkittävä määrä" säästöistä tulisi sieltä.
Mykkänen puolusti tentissä myös kokoomuksen aikeita keventää tuloverotusta.
– Meidän mielestämme keskituloisen palkkaverotuksen keventäminen pitkäjänteisesti on selkein tapa luoda ostovoimaa, ilman että se johtaa kustannuskierteeseen. Kyllä me rahoittaisimme sen sillä, että tehdään säästöjä, Mykkänen sanoi.
Hän huomautti, että indeksiehdon kautta useimmat etuudet nousevat nyt 7,8 prosentin tasoa, eli selvästi palkkoja nopeammin.
– Se tulee lisäämään työttömyysloukkuja, Mykkänen varoitteli.
Veroale veisi Britannian tielle
Kokoomuksen veronkevennykset nostattivat vastalauseilta sekä Marinilta että Saarikolta. Saarikko sanoi suomalaisten olevan nyt erityisen huolissaan toisaalta velkaantumisesta, toisaalta pohjoismaisen hyvinvointivaltion palveluista.
– Minä en pysty lupaamaan tällaisia veronkevennyksiä velaksi, mitä kokoomus tekee, koska minä haluan luvata myös hyvät hoivapalvelut suomalaisille. Tietysti olisi mukavaa sanoa, että verot alas. Mutta tällaisen yhteiskunnan todellisuudessa meillä ei ole varaa järjettömiin ison mittakaavan veroalennuksiin, Saarikko sanoi ja sai SAK:laiselta yleisöltä aplodit.
Saarikko nosti varoittavaksi esimerkiksi Britannian, jossa aikeet panna toimeen rahoittamattomia ja suuria verokevennyksiä kärjistyivät kriisiksi ja kaatoivat pääministeri Liz Trussin.
Mykkänen vastasi, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti kuitenkin vähentää nettovelanottoa.
– Näitä taikatemppuja oikein odotan näkeväni ensi viikolla, Saarikko puuskahti.