Suomalaisista vientiyrityksistä enää neljällä prosentilla on liiketoimintaa Venäjällä, ilmenee kauppakamarien teettämästä vientijohtajakyselystä.
Vientijohtajakysely on selvittänyt suomalaisten vientiyritysten vetäytymistä Venäjän markkinoilta Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. Tuloksista ilmenee, että yritykset ovat tehneet Venäjän markkinoilta poistumista tasaisesti. Suurin lähtöpiikki ajoittui touko- ja elokuun välille.
Tuorein kauppakamarien vientijohtajakysely toteutettiin marraskuussa. Siinä enää vain neljä prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi sillä olevan liiketoimintaa Venäjällä. 81 prosentilla vastanneista ei ole liiketoimintaa Venäjällä ja 15 prosenttia kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken.
Vielä toukokuussa 24 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, että sillä on liiketoimintaa Venäjällä ja 17 prosenttia kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken. Elokuun kyselyssä suomalaisten vientiyritysten liiketoiminta Venäjällä oli jo vähentynyt huomattavasti. Tuolloin enää kuudella prosentilla vastanneista yrityksistä oli liiketoimintaa Venäjällä ja 21 prosenttia kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka arvioi, että suomalaiset yritykset ovat olleet erittäin sitoutuneita Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja Venäjän markkinoilta vetäytymiseen.
– Suomalaisten yritysten Venäjältä vetäytyminen Venäjän hyökkäyssodan vuoksi on läntisistä maista suurinta, sanoo Toivakka tiedotteessa.
– Suomalaisilla yrityksillä on ollut vahva tahto tuomita Venäjän sotatoimet, vaikka vetäytyminen ei ole ollut yksinkertaista ja siitä on ollut taloudellisia seurauksia.
Toivakka kertoo, että suomalaiset vientiyritykset olivat pienentäneet Venäjä-riskiään jo ennen hyökkäyssodan alkamista Krimin valtauksen jälkeen. Sodan alkaessa Venäjän osuus Suomen viennistä oli enää viisi prosenttia.
Saksan heikkenevä taloustilanne painaa vientinäkymiä
Kyselystä selviää myös, että Saksan heikkenevä taloustilanne heikentää myös suomalaisyritysten vientinäkymiä. Vastaajista 63 prosenttia arvioi Saksan tilanteen vaikuttavan yrityksen vientinäkymiin ensi vuonna merkittävästi, jonkin verran tai hieman. Kyselyssä 29 prosenttia vastasi, ettei Saksan heikkenevällä taloustilanteella ole vientinäkymiin lainkaan vaikutuksia.
– Tällä hetkellä Saksa on suurissa vaikeuksissa energiakysymysten kanssa ja rajusti kohonneet kustannukset ovat ajaneet myös Saksan talouden pudotukseen. Saksan ulkomaankaupan kehitys vaikuttaa suoraan Saksaan välituotteita vieviin suomalaisiin yrityksiin ja sitä kautta vientiimme yhteen Suomen tärkeimmistä viennin kohdemaista, Toivakka jatkaa.
Lisäksi kyselyssä selvitettiin, onko Britannian EU-eron aiheuttamilla kaupanesteiden kasvulla vaikutusta yrityksen vientinäkymiin ensi vuonna. Vastanneista yrityksistä 42 prosenttia kertoo kaupanesteiden kasvun vaikuttavan vientinäkymiin merkittävästi, jonkin verran tai hieman. 52 prosenttia arvioi, ettei niillä ole lainkaan vaikutusta.
Kauppakamarien kysely tehtiin 14.–16. marraskuuta. Kysely suunnattiin vientiyritysten johtajille ja siihen vastasi 123 yritystä, jotka ovat merkittäviä vientiä harjoittavia työnantajayrityksiä eri puolilta Suomea.