Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Susien metsästykseen esitetään rajoitusta, jonka ministeri Kurvinen toivoo helpottavan susien kaatamista – "Käytännönläheisin tapa saada kaatolupia"

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa susien metsästyksen poronhoitoalueen ulkopuolella 28 yksilöön tämän metsästysvuoden aikana. Ministeriön asetusesitys lähti lausuntokierrokselle torstaina.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoo toivovansa, että asetus helpottaisi lainvoimaisten sudenkaatolupien saamista.

Esitys rajoittaisi Suomen riistakeskuksen toimivaltaa myöntää poikkeuslupia. Käytännössä se kohdistuisi vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen, jota ei aiemmin ole rajoitettu. Kannanhoidolliseen metsästykseen esitys ei ota kantaa, linjaukset siitä tehdään ensi keväänä.

28 yksilöstä vähennettäisiin esimerkiksi liikenteessä kuolleet tai poliisin päätöksellä tapetut sudet.

"En voi taata mitään määriä"

Poronhoitoalueen ulkopuolella on myönnetty vuosittain vain muutamia sudenkaatolupia, jotka ovat saaneet lainvoiman. Viime vuonna sellaisia myönnettiin kaksi, joten 28:n raja ei ole ollut lähelläkään. Suuri osa myönnetyistä luvista on kumottu hallinto-oikeudessa.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi selvittää, että esityksen taustalla on se, että vahinkoperusteisia poikkeuslupia myöntäessään riistakeskuksen on pystyttävä varmistamaan, ettei poikkeaminen suden suojelusta vaaranna susikannan suotuisan suojelutason saavuttamista.

– Koska me emme ole vielä määrittäneet Luonnonvarakeskuksen työkalun avulla suotuisan suojelutason viitearvoja, mutta haluamme varmistaa, että riistakeskus kykenee tekemään tarvittaessa poikkeuslupia, olemme katsoneet tarpeelliseksi asettaa suurin mahdollinen saalismäärä 28 suteen, Niemi kertoi tiedotustilaisuudessa.

Ministeri Kurvinen toivoo, että kun linjataan avoimesti kuinka paljon susia voidaan enintään poikkeusluvilla kaataa, lupia myös tulee.

– Tämä on mielestäni uudenlainen tapa, jonka itse toivon johtavan siihen, että pystyisimme entistä tehokkaammin ja nopeammin poistamaan niitä yksilöitä, jotka todella aiheuttavat vahinkoa ja uhkaa, Kurvinen sanoi.

– En tietenkään voi taata mitään määriä, että kuinka paljon tämä sitten johtaa niihin myönteisiin, lainvoimaisiin lupiin, mutta mielestäni on perusteltua kokeilla tällaista uutta lähestymistapaa.

Kurvinen toteaa, että lupia on ollut todella haastava saada. Hän arvioi, että kaatolupien hakijat saavat olla tekemisissä hallinto-oikeuksien kanssa jatkossakin.

– Olemme arvioineet, että tämä on käytännönläheisin tapa, jolla me voisimme myös saada kaatolupia, jotta me voisimme saada turvallisuudentunnetta vahvistettua ja tämän ongelman hallintaan.

Ei kannanhoidollista metsästystä

Susien kannanhoidollisesta metsästyksestä linjataan ensi kevään aikana susikannan hoitosuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Tänä vuonna kannanhoidollista metsästystä ei sallita. Turun hallinto-oikeus linjasi lokakuussa, että kannanhoidollista metsästystä varten annetun asetuksen päämäärä ja perustelu eivät ole riittäviä.

Kurvinen ja Niemi kiistävät, että nyt esitellyn asetuksen tarkoituksena olisi tehdä kannanhoidollista metsästystä eri reittiä.

– Mielestäni sutta on tarpeen metsästää Suomessa yhteiskunnalliselta kannalta, se on oma näkemykseni. Mutta tämä ei ole varsinaista kannanhoidollista metsästystä, Kurvinen sanoi.

Hän kuitenkin toteaa, että ministeriössä ei ole jääty lepäämään laakereilla, vaikka työ kannanhoidollisen metsästyksen osalta on kesken. Kurvinen korostaa maaseudulla asuvien turvallisuudentunteesta huolehtimista.

– Missään tilanteessa Suomessa ei pidä omankäden oikeuden levitä, vaan asiat täytyy ratkaista laillisesti. Nyt toivottavasti löytyy uusi hyvä väline siihen.

Susikanta ollut kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen susikanta oli maaliskuussa 290 sutta ja marraskuun alussa todennäköisesti 367–482. Esityksen 28 yksilön raja olisi noin 10 prosenttia maaliskuun kanta-arvion alarajasta.

Lukesta on arvioitu, että geneettisesti pienin elinvoimainen populaatio olisi runsaat 500 sutta.

Ministeriön mukaan susikannan kasvu mahdollistuisi, vaikka poikkeusluvilla myönnettäisiin maksimimäärän eli 28 yksilön tappaminen.

Susikanta on kasvanut vuodesta 2017 keskimäärin noin 16 prosenttia vuodessa.