Pääkaupunkiseudulla valmistellaan uuden hoito-osaston perustamista terveydenhuollon päivystysruuhkien purkamiseksi. Asiasta kertoo Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) STT:lle.
Sazonovin mukaan uuden osaston valmistelu kestää useamman viikon. Selvityksessä on muun muassa osaston sijainti.
– Valmistelussa selvitetään, voisivatko Helsingin kaupunki, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa–Keravan hyvinvointialueet sekä Hus-yhtymä perustaa vuodenvaihteen jälkeen yhdessä tällaisen osaston, Sazonov sanoo.
– Jatkovalmistelussa selvitetään, sijaitsisiko osasto Husissa vai esimerkiksi jonkin kaupungin sairaalassa.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Husin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) johto pitivät tänä aamuna kokouksen, jossa pohdittiin ratkaisuja päivystysten pahaan ruuhkautumiseen.
Sazonovin mukaan tilannekuva oli kokouksessa selkeä. Päivystyspotilaiden määrä ei ole lisääntynyt, mutta potilaiden viettämä aika päivystyksessä on.
– Kokouksessa todettiin, että tilanne on hankala ja vakava. Ydinongelma on niin sanottu keskiviipymä eli aika, jonka potilaat ovat päivystyksessä ennen siirtymistään jatkohoitoon.
Sazonovin mukaan keskiviipymä on tällä haavaa pääkaupunkiseudun päivystyksissä kahdeksan tuntia.
– Tämä on yli kaksi tuntia enemmän kuin aiempina vuosina tähän aikaan, Sazonov sanoo.
Uuden osaston lisäksi kokouksessa sovittiin koordinaation tehostamisesta ja lisähoitopaikkojen kartoittamisesta pääkaupunkiseudulla.
– Käytännössä alueen toimijat käyvät päivittäin yhdessä läpi, onko jatkohoitoa vaativia potilaita ja mihin heidät voidaan sijoittaa, Sazonov sanoo.
– Lisäksi kaupungit ja hyvinvointialueet selvittävät kaikki mahdolliset olemassa olevat lisäpaikat, joihin potilaat voisivat päivystyksistä siirtyä.
"On hyvä kysymys, riittäisikö uudelle osastolle hoitajia"
Pohjimmiltaan päivystysten odotusajat venyvät Sazonovin mukaan siksi, että hoitajapula rajoittaa jatkohoitopaikkojen määrää.
– Kyllä hoitopaikkojen sulkemiset johtuvat pääosin siitä, että ei ole hoitajia. Tämä koskee sekä Husin osastoja että kaupunkien sairaaloita, Sazonov kertoo.
– Lisäksi hoitajapula koskee tehostettua palveluasumista, jossa on kyse sairaanhoitajien lisäksi perus- ja lähihoitajista.
Pääkaupunkiseudulle valmisteltava uusi osasto olisi Sazonovin mukaan määrä toteuttaa toimijoiden "yhteisellä henkilöstösuunnittelulla ja -resursoinnilla".
Hän ei osaa suoraan sanoa, riittäisikö uudelle osastolle hoitajia.
– Se on hyvä kysymys. Eihän tämä tilanne poistu rakenteellisesti, jos toimijat eivät saa rekrytoitua lisää hoitajia.
– Lisäksi kysymys on siitä, minkälaisia toimia priorisoidaan. Sitovatko esimerkiksi koronatoimet edelleen henkilökuntaa? Toisaalta akuuttihoidon suman purkaminen vaikuttaa siihen, että kiireetöntä hoitoa voidaan joutua esimerkiksi erikoissairaanhoidossa perumaan.
Sazonovin mukaan päivystysten ruuhkautuminen vaikuttaisi olevan valtakunnallinen ongelma, joka on kehittynyt vähitellen.
– Hoitajapula tuntuu kasvaneen pikkuhiljaa. Nyt sen eskaloituminen ja vaikutukset alkavat näkyä voimakkaammin erikoissairaanhoidossa ja päivystyksissä.
Valviraan ei ole tullut kanteluita
Sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomaiselle Valviralle ei ole tullut kanteluita tai ilmoituksia päivystysten ruuhkautumisen vuoksi. Ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen Valviran sosiaali- ja terveydenhuolto-osastolta sanoo, että virastossa käsitellään vain kaikkein vakavimmat potilasvahinkoilmoitukset.
– Valviralle kuuluvat kantelut, joissa potilas on joko menehtynyt tai vammautunut hyvin vakavasti, Tolonen toteaa.
– Meille ei ole tullut yhtään kantelua, jossa olisi ajatuksena, että päivystysten ruuhkat olisivat aiheuttaneet potilaan menehtymisen tai vakavan vammautumisen.
Lievemmät epäilyt potilasturvallisuuden vaarantumisesta kuuluvat aluehallintovirastoille (avi).
Viime viikolla uutisoitiin, että Etelä-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aviin on kumpaankin tehty tänä vuonna reilusti yli toistasataa ilmoitusta potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivystyksissä. Avit ovat ryhtyneet selvittämään alueidensa sairaanhoitopiirien päivystysten toimintaa ilmoitusten perusteella.
Vuodenvaihteen jälkeen ensisijainen valvontavastuu terveydenhuollon palveluiden lainmukaisuudesta siirtyy uusille hyvinvointialueille.