Norjan kalateollisuuden vienti nousi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, kertoo alan etujärjestö Norges sjömatråd. Norjasta vietiin kaikkiaan 2,9 miljoonaa tonnia kalaa ja äyriäisiä yhteensä 151 miljardin kruunun (14,2 miljardin euron) edestä.
Yhteensä se vastaa 40:tä miljoonaa ateriaa päivässä vuoden jokaisena päivänä. Edellinen ennätys oli edellisvuodelta 2021, mutta viime vuonna siitä noustiin vielä neljänneksellä. Viennistä valtaosa on viljeltyjä tuotteita, kalastuksen osuus tuotannosta jää arvoltaan reiluun kolmannekseen. Lohen osuus viennistä on noin 70 prosenttia.
– Vienti on noussut uuteen ennätykseen aikana, jolloin Euroopassa riehuu sota, energian hinta nousee rajusti, inflaatio laukkaa ja ostovoima heikkenee koko maailmassa, sanoo etujärjestön johtaja Christian Chramer.
Monien lajien hinnat nousivat viime vuonna uusiin ennätyksiin.
– Norjalaista lohta rakastetaan kaikkialla maailmassa, mutta Euroopassa turska on vahvoilla. Aasiassa hallitsee makrilli, ja kapakala on lähes pyhä Portugalissa ja Brasiliassa. Samalla yhä useampi löytää norjalaiset äyriäiset, Chramer kuvailee markkinoita.
Norjan kalastus- ja meriministeri Björnar Skjäran kiittelee myös alan kasvua.
– Näiden lukujen taustalla on paljon kovaa työtä. Tämä hyödyttää koko maata ja luotan suuresti alan tulevaan kehitykseen, ministeri sanoi.
Puola, Tanska ja Yhdysvallat suurimmat markkinat
Viennin arvo nousi ennätyslukemiin siitä huolimatta, että muun muassa lohen, sillin, makrillin, kuningas- ja lumiravun vientimäärät laskivat.
– Lohituotannossa meriveden kylmemmät lämpötilat ovat heikentäneet tuotantolukuja. Villinä kalastetuissa lajeissa vientimääriin vaikutti se, että suuri määrä silliä käytettiin Norjassa kalajauhon ja -öljyn tuotantoon, samalla kun turskakiintiöt pienenivät. Tässä ovat keskeiset syyt volyymien pienenemiseen, Chramer summaa.
Viime vuoden aikana alalla ohitettiin kaksi merkkipaalua. Norja vei viime vuonna yli 10 miljardilla kruunulla kaikkina vuoden kuukausina. Lohen vienti taas ylitti ensimmäistä kertaa 100 miljardin kruunun rajan.
Norjalaisten kalojen ja äyriäisten suurimmat vientimaat ovat Puola, Tanska ja Yhdysvallat. Yhdysvalloissa nähtiin viime vuonna suurin kasvu, kun viennin arvo nousi edellisvuodesta 46 prosenttia. Myös Kiinan ja Britannian markkinoilla nähtiin kovaa kasvua. Britanniassa kasvoi erityisesti pakastetun turskan menekki. Suomi ei nouse kymmenen suurimman vientimaan listalle.
Viennin kruunuissa laskettu arvo on noussut kaksinkertaiseksi vuoden 2015 jälkeen, mihin on vaikuttanut myös kruunun heikkeneminen. Chramerin mukaan varmuutta kasvun jatkumisesta ei jatkossa enää ole.
– Sota Ukrainassa vaikuttaa voimakkaasti maailmankauppaan, kaupan esteet lisääntyvät ja koronapandemia ei näytä laantuvan. Samalla kuluttajat kokevat ostovoimansa laskevan ja muiden tuottajamaiden ja proteiinilähteiden kilpailu kovenee, Chramer sanoo.
Myös norjalaiset tuottajat tuntevat polttoaineiden ja energian hintojen nousun nahoissaan, hän huomauttaa.