Koronarokotteen saaneen asiakkaan lähes täydellinen vasemman silmän näönmenetys johtui todennäköisesti rokotteesta, tiedottaa potilasvahinkoasioihin erikoistunut lakitoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy. Muun muassa vakuutusriitoja ratkaiseva Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE suosittelee lääkevahinkovakuutusyhtiölle vahingon korvaamista asiakkaalle tapauksessa, jossa vakuutusyhtiö oli alun perin kieltänyt vastuunsa.
– Koronavirusrokotetta oli lähes välittömästi seurannut silmän verisuonitukos, ja pyrimme selvittämään, oliko se seurausta rokotteesta. Lääkevahinkovakuutusyhtiö oli katsonut korvauspäätöksessään, että mRNA-koronavirusrokotteen tunnettuihin sivuvaikutuksiin eivät kuulu verisuonitukokset, ja hylännyt korvausvaatimuksen, Suomen Potilasvahinkoapu Oy tiedottaa.
Potilasvahinkoapu vetosi tapauksessa kansainväliseen tutkimukseen, jossa silmien verisuonitukosta oli pidetty koronavirusrokotteen aiheuttamana, vaikka kyseessä ei olekaan kyseisen rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus.
– Lisäksi kiinnitimme erityistä huomiota siihen, että lääkevahinkovakuutusyhtiö ei ollut esittänyt mitään rokotusta todennäköisempää syytä verisuonitukokselle, Suomen Potilasapu Oy tiedottaa.
FINEn vakuutuslautakunta päätyi arvioimaan, että asiakkaan vasemman silmän verisuonitukos oli todennäköisesti seurausta nimenomaan hänelle annetusta rokotteesta. Lautakunta kiinnitti erityistä huomiota vahvaan ajalliseen syy-yhteyteen, sillä asiakas hakeutui terveydenhuoltoon kolme päivää rokotteen jälkeen.
Lisäksi lautakunta totesi, että vaikka kyseessä ei ole kyseisen rokotteen tunnettu haittavaikutus, vastaavia tapauksia on raportoitu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Lautakunta katsoi myös, että asiakkaalla ei korkean iän lisäksi ollut mitään verisuonitukoksille altistavia tekijöitä. Lautakunnan arvion mukaan muita todennäköisiä syitä verisuonitukokselle ei rokotteen lisäksi siten ollut todettavissa.
Lautakunta suositti, että silmän verisuonitukoksen aiheuttama vahinko korvataan lääkevahinkovakuutuksesta.