Intiasta on tulossa tänä vuonna asukasluvussa mitattuna maailman suurin maa, kun se vie kärkipaikan Kiinalta, jonka asukasluku pieneni viime vuonna ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Myös Intian talous kasvaa kovaa vauhtia.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Bart Gaens luonnehtii Intiaa nousevaksi mahdiksi, jonka kansainvälinen merkitys on kasvussa.
Mutta millainen tarkemmin on Intian rooli maailmanpolitiikassa? Millaista ulkosuhteiden hoitoa siltä voidaan tulevaisuudessa odottaa?
Perinteisesti Intian ulkopolitiikkaa on määrittänyt pyrkimys pysyä liittoutumattomana, Gaens sanoo STT:lle.
Osana liittoutumattomuuden politiikkaansa Intia on pyrkinyt keräämään kehittyvät maat toimimaan yhdessä eikä osana toisen maailmansodan jälkeistä länsiblokkia, Gaens sanoo. Tähän on vaikuttanut hänen mukaansa myös Intian historia siirtomaana.
– Kun Intia itsenäistyi vuonna 1947, se halusi painottaa Aasian yhteenkuuluvuutta suhteessa länteen.
Katse lähinaapurustosta kauemmas
Perinteisesti Intia on keskittynyt ulkopolitiikassaan lähinaapurustoonsa Etelä-Aasiassa, Gaens sanoo. Intiaa ja sen naapureita yhdistävät muun muassa historialliset, uskonnolliset ja kielelliset siteet.
– Samaan aikaan suhteet naapureihin, esimerkiksi Pakistaniin, ovat kuitenkin olleet hyvin kireät ja jännitteiset, Gaens sanoo.
1990-luvulta lähtien ja erityisesti Narendra Modin noustua pääministeriksi vuonna 2014 Intia on Gaensin mukaan pyrkinyt lisäämään toimintaansa naapurimaissa sekä muualla Aasiassa.
Liittoutumattomuuden periaatteesta on siirrytty Gaensin mukaan ajan myötä ennemminkin useiden liittoutumien periaatteeseen.
Esimerkiksi Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO) Intialla on tänä vuonna puheenjohtajavuoro. Organisaatioon kuuluvat Intian lisäksi Kiina, Venäjä, Pakistan, Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan ja Tadzhikistan.
Intia osallistuu yhteistyöhön myös indopasifisella alueella. Maa kuuluu muun muassa Quad-ryhmään, jonka muodostavat sen lisäksi Yhdysvallat, Australia ja Japani.
Kun katsoo Intiaa kartalla, sen maantieteellinen sijainti on "äärimmäisen geostrateginen", sanoo Suomen Intian-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde STT:lle. Suurlähettiläs luonnehtii Intian naapurustoa epävakaaksi ja haastavaksi.
– Intian turvallisuuspoliittiset intressit ovat Aasiassa ja lähialueilla, Koukku-Ronde sanoo.
Myös Koukku-Ronde nostaa esiin Intian pyrkimyksen välttää asettumasta selkeästi kenenkään puolelle.
– Intian kannalta esimerkiksi kaksinapainen maailma, jossa Yhdysvallat ja Kiina olisivat päänavat, ei ole missään tapauksessa toivottava, koska silloin hyväksyttäisiin myös tietynlainen etupiiriajattelu. Intia haluaa moninapaisen maailman, jossa yksi napa on Intia, Koukku-Ronde sanoo.
Intian suhteita suurvaltoihin suurlähettiläs kuvailee tasapainoiluksi: Suhde Yhdysvaltoihin ja EU-maihin on ollut viime vuosina tiivistymässä, Venäjä-suhteen merkitys taas on ollut laskemassa.
– Intian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Yhdysvallat, EU ja Kiina.
Kiista- ja kauppakumppani Kiina
Intian ja Kiinan välejä hiertää erityisesti kiistely maiden raja-alueesta. Rajalla otettiin yhteen viimeksi joulukuussa.
– Kiinalla on raja-alueella joidenkin arvioiden mukaan yli 60 000 sotilasta. Se sitoo myös huomattavasti Intian puolustusvoimia, Koukku-Ronde sanoo.
Maiden suhde on kuitenkin muutakin.
– Yhtäältä on avoin rajakiista, toisaalta ollaan kilpailuasemassa ja kolmanneksi ollaan myös kumppaneita, Koukku-Ronde kuvailee.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Kiina on aktiivisesti kasvattanut vaikutusvaltaansa Intian lähialueilla, Bart Gaens sanoo. Kiina on esimerkiksi tukenut sekä taloudellisesti että sotilaallisesti Pakistania, jonka kanssa Intialla on historiallisesti jännitteinen suhde erityisesti Kashmirin alueen kiistellyn hallinnan vuoksi.
Intia kokee Kiinan kasvaneen läsnäolon uhaksi, Gaens sanoo.
– Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi Intia on myös hakenut tukea lännestä tietyissä asioissa.
Intia tekee kuitenkin Kiinankin kanssa myös yhteistyötä, Gaens korostaa.
Tältä osin maiden suhde ilmentää pragmatismia, joka on Gaensin mukaan olennainen periaate Intian nykyisessä ulkopolitiikassa. Intialle on tärkeää ajaa omaa kansallista etuaan.
– Asiasta riippuen Intia tekee yhteistyötä maiden kanssa, vaikka ei olisi niiden kanssa samaa mieltä.
Käytännöllinen suhde Venäjään
Venäjään ja sitä ennen Neuvostoliittoon Intialla on ollut perinteisesti läheinen suhde. Maa on ollut Intian asehankintojen tärkein toimittaja neuvostoajoista lähtien.
Intia on myös ostanut viimeisen vajaan vuoden aikana Venäjältä merkittävän määrän halpaa öljyä, kun aiemmin Venäjältä tuotiin Intiaan öljyä vain hyvin vähän.
Intia ei ole tuominnut suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Se on pidättäytynyt äänestämästä YK:n yleiskokouksessa, kun siellä on hyväksytty Venäjän toimia tuomitsevia päätöslauselmia. Intia ei myöskään ole liittynyt Venäjän-vastaisiin pakotteisiin.
Äänestyksistä pidättäytyminen noudattaa Intian pitkän aikavälin politiikkaa, Koukku-Ronde sanoo.
– Intia pidättäytyy yleensä sellaisista äänestämisistä, joissa sen täytyisi valita puolia. Sinänsä tässä ei ole mitään erityistä kannanmuodostusta, vaikka se on ollut monellekin varmaan pettymys.
Syyskuussa SCO:n kokouksessa pääministeri Modi tosin sanoi Vladimir Putinille, että nyt "ei ole sodan aika". Intia on myös tuominnut esimerkiksi viimekeväiset siviilien surmat Butshassa, Koukku-Ronde sanoo.
Gaensin mukaan Intia haluaa välttää tilanteen, jossa Venäjä ja Kiina olisivat vahvat kumppanit ja eristyksissä kahdestaan länttä vastaan.
– Intia haluaa säilyttää jonkinlaisen vaikutusvallan Venäjään nähden, Gaens sanoo.
Siksi Intia on Gaensin mukaan ollut Venäjä-suhteessakin pragmaattinen: maa keskittyy kansallisiin intresseihinsä, mikä näkyy kaupankäynnin lisääntymisenä ja kritiikistä pidättäytymisenä.
Gaens uskoo Intian ja Venäjän suhteen pysyvän jatkossakin vahvana ja käytännöllisiin seikkoihin perustuvana. Myös asekaupan hän uskoo jatkuvan.
Vahva suhde Venäjään on Intian intresseissä myös Kiinan uhan vuoksi.
USA-yhteistyö tasapainottaa Kiinaa
Intian suhde Yhdysvaltoihin on viime vuosina tiivistynyt.
Yhdysvallat ja muut länsimaat jakavat Intian – maailman suurimman demokratian – kanssa samankaltaisia arvoja sekä uskon monenväliseen kansainväliseen järjestelmään, Koukku-Ronde sanoo.
– Tietenkin Intian strateginen sijainti ja merkityksen kasvu kiinnostavat Yhdysvaltojakin.
Yhdysvallat ja Intia ovat kauppakumppaneita ja tekevät yhteistyötä myös puolustuksen saralla. Maat ovat pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia muun muassa Japanin ja Australian kanssa.
– Yhteistyö on molemmille maille (Yhdysvalloille ja Intialle) tapa tasapainottaa Kiinan yhä vahvempaa läsnäoloa alueella, Gaens sanoo.
Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa on ajoittain kritisoitu Intiaa ihmisoikeusrikkomuksista, esimerkiksi muslimien syrjinnästä.
Lännellä on tässä edessään valinnan paikka, Gaens uskoo: Joko tehdään arvopohjaista ulkopolitiikkaa ja asetetaan ihmisoikeudet kynnyskysymykseksi tai valitaan pragmaattisempi lähestymistapa.
Ei vielä suurvalta
Intiasta tekee tänä vuonna ajankohtaisen myös G20-maiden puheenjohtajuus. Se on koettu maassa näytön paikkana, sanoo Koukku-Ronde.
Puheenjohtajuuden motot ovat näkyneet katukuvassa asti, kun suurlähettiläs on matkustanut eri osavaltioissa.
Intia haluaa puheenjohtajakautensa myötä nostaa esiin globaaleja teemoja, Koukku-Ronde sanoo. Maa on nimennyt prioriteeteikseen muun muassa vihreän kehityksen, ilmastorahoituksen ja digitaalisen julkisen infrastruktuurin.
– Intia haluaa myös toimia globaalin etelän äänitorvena sekä sillanrakentajana kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä, Koukku-Ronde sanoo.
Yleisesti ottaen Intia ei ole vielä niin merkittävä toimija maailmassa kuin se voisi olla, Gaens arvioi.
– Tällä hetkellä Intia on edelleen nouseva mahti alueellaan ja globaalisti, eikä vielä suurvalta.
Intian merkitys on kuitenkin Gaensin mukaan kasvussa sekä taloudellisesti että poliittisesti. Huomionarvoista on myös se, että Intian väestörakenne on varsin nuori verrattuna moneen muuhun maahan, muun muassa Kiinaan.
– Ei ole epäilystäkään siitä, että Intiasta tulee yksi tärkeimmistä toimijoista alueellisesti mutta myös globaalisti. On hyvin tärkeää, että me lännessä ymmärrämme sen.