Venäläisten öljyjalosteiden eli esimerkiksi dieselin tuontikielto EU:hun tulee voimaan sunnuntaina. Tähän asti noin puolet EU:n käyttämästä dieselistä on tullut Venäjältä, mutta sunnuntaista eteenpäin osuus on nolla.
EU, G7-maat ja Australia saivat sovittua perjantaina juuri ennen tuontikieltoa hintakatosta venäläisille öljyjalosteille. Dieselin ja muiden korkeamman arvon öljytuotteiden hintakatoksi sovittiin 100 dollaria barrelilta. Halvempien öljytuotteiden, kuten polttoöljyn, hintakatoksi sovittiin 45 dollaria barrelilta. Barreli on öljykaupan mittayksikkö. Sen tilavuus on 159 litraa.
Järjestely vastaa raakaöljyn kanssa tehtyä. Venäläisen raakaöljyn hintakatto tuli voimaan samaan aikaan kuin EU:n tuontikielto joulukuun alussa.
Venäläisiä öljytuotteita kuljettavien merirahtiyritysten on noudatettava hintakattoa, mikäli ne haluavat saada kuljetusvakuutuspalveluja tai muuta rahoitusta hintakaton asettaneista länsimaista.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan venäläisen dieselin hinta putosi tammikuun lopulla noin 90 dollariin barrelilta eli alle nyt sovitun hintakaton.
– Dieselin maailmanmarkkinahinta on ollut viime aikoina 110–120 dollaria barrelilta eli venäläistä dieseliä on myyty maailmanmarkkinahintaa halvemmalla, niin kuin tapahtui raakaöljyn kanssa, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Ville Kaitila STT:lle.
Venäläisen raakaöljyn hintakatto on 60 dollaria barrelilta, mutta sitä on viime aikoina myyty noin 50 dollarilla barreli. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noin 80 dollaria barreli.
Dieselistä pulaa
Dieselistä on maailmanlaajuisesti pikemminkin pulaa kuin liikaa tarjontaa, joten Venäjä löytää dieselilleen hyvin todennäköisesti muita ostajia EU:n sijasta, sanoo Kaitila. Öljyjalosteiden maailmanlaajuisten kauppavirtojen uusjako kiihtyy.
– Hinta on kuitenkin todennäköisesti alempi kuin EU:lta saatu, ja kuljetuskustannukset ovat korkeammat, kun matkat ovat pidempiä.
Raakaöljyä Venäjä on Kaitilan mukaan onnistunut viemään Intiaan ja Kiinaan, mutta niissä ostajat ovat voineet EU:n tuontikiellon ansiosta neuvotella itselleen edulliset sopimukset.
Näin käy Kaitilan arvion mukaan todennäköisesti myös dieselin kohdalla, mikä vähentää Venäjän vientituloja. Toisin sanoen EU:n tuontikielto ja hintakatto toimivat niin kuin niiden pitää, vaikka kauppa ei ehdykään.
– Dieseliä ja muita öljyjalosteita treidataan maailmanmarkkinoilla jatkuvasti ja jopa niin, että laivojen lastit voivat vaihtaa omistajaa kesken matkan, Kaitila sanoo ja uskoo, että EU:n tuontikielto ja nyt sovittu hintakatto on huomioitu markkinoilla jo aikaa sitten.
Venäläisen dieselin hintakatto on myös asetettu suhteellisen korkealle, vain hieman maailmanmarkkinahintaa alemmas. Suuria hintashokkeja tuskin tulee.
EU osti dieseliä Venäjältä normaalia enemmän ennen tuontikieltoa ja täytti varastonsa. Samalla tuonti Yhdysvalloista ja Saudi-Arabista on kasvanut, ja kuljetusjärjestelyjä on ehditty suunnitella uusiksi. Diesel on monelle EU-maalle elintärkeä polttoaine, sillä sitä käytetään laajasti niin teollisuudessa, maataloudessa kuin liikenteessäkin.
– Jos nyt sitten joudutaan ostamaan hieman kalliimpaa dieseliä, kun varastoja täytyy täyttää uudestaan, niin se voi nostaa dieselin hintaa jonkin verran, sanoo Kaitila.
Tavalliselle dieselin tai muiden polttoaineiden kuluttajalle Venäjä-pakotteita ja hintakattoja suurempi vaikutus lienee Kaitilan mukaan silti sillä, miten maailmantalous elpyy ja miten se vaikuttaa raakaöljyn hintaan.
– Käyttäjänäkökulmasta myös euron ja dollarin vaihtokurssilla on suuri merkitys. Viime kuukausina euro on vahvistunut noin 1,1 dollariin, ja se on alentanut polttoaineiden euromääräistä hintaa. Viime kädessä se näkyy pumppuasemalla.