Ukrainan mukaan Venäjä on tehnyt yön aikana jälleen useita ohjus- ja lennokki-iskuja, joissa on kuollut ainakin yksi ihminen ja vaurioitunut useita rakennuksia. Ukrainan armeija sanoo ampuneensa alas 16 Venäjän 36 ohjuksesta, jotka oli laukaistu lentokoneista ja Mustallamerellä olevista aluksista.
Presidentin kansliasta kerrotaan, että osumia tuli maan pohjois- ja eteläosissa.
Dnipropetrovskin alueen kuvernööri on julkaissut Telegramissa kuvia pelastajista osin tuhoutuneiden asuintalojen raunioissa. Hänen mukaansa kuolonuhri oli 79-vuotias nainen.
Läntisessä Lvivissä iskut ovat paikallisviranomaisten mukaan osuneet kriittiseen infrastruktuuriin.
Lokakuusta alkaen Venäjä on säännöllisesti tehnyt iskuja, jotka ovat vahingoittaneet merkittävästi Ukrainan energia-infraa ja jättäneet miljoonat ihmiset palelemaan vaille lämmitystä keskelle talvea. Nyt monet pelkäävät, että Venäjä valmistelee lopputalveen tai alkukevääseen uutta suurhyökkäystä.
Wagner-pomo Prigozhin sanoo uskovansa, että Venäjä voi vallata Bahmutin lähikuukausina
Venäläisen palkkasotilasryhmä Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin sanoo Venäjän joukkojen voivan saada Itä-Ukrainassa sijaitsevan Bahmutin kaupungin haltuunsa maalis- tai huhtikuussa. Yhdessä viime yönä Telegramissa jaelluista viesteistään hän sanoo lopputuloksen riippuvan siitä, lähettääkö vastapuoli eli Ukraina paikalle reservejä.
Lisäksi Prigozhin syyttää Venäjän "hirviömäistä sotilaallista byrokratiaa" siitä, ettei maa saanut Bahmutia haltuunsa viime vuoden loppuun mennessä. Wagner on aiemmin sanonut vallanneensa alueita ilman Venäjän armeijan apua, mikä on herättänyt kränää Wagnerin ja Venäjän sotilasjohdon välille.
Ukrainalaissivusto Kyiv Independentin mukaan Ukrainan puolustusministeriö sanoi aiemmin, että Wagner-ryhmän yksiköt olisivat kärsineet jopa 80 prosentin tappioita Bahmutista käydyissä taisteluissa.
61-vuotias Prigozhin on läheinen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Hänen yksityiset joukkonsa ovat viime aikoina ottaneet merkittävän roolin Itä-Ukrainan taisteluissa.
Wagner on rekrytoinut taistelijoita Venäjän vankiloista, mutta viime viikolla Prigozhin ilmoitti, että vankilarekrytointi loppuu. Hän sanoi tämän jossakin vaiheessa johtavan siihen, että yksiköiden määrä vähenee eikä Wagner siten pysty suoriutumaan kaikista haluamistaan tehtävistä.
Lukashenka sanoo Valko-Venäjän taistelevan venäläisten kanssa vain, jos Ukraina hyökkää ensin
Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka sanoo maansa armeijan osallistuvan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa vain, jos Ukrainan joukot hyökkäävät Valko-Venäjälle ensin. Lukashenka sanoi harvinaisessa ulkomaisille toimittajille pidetyssä lehdistötilaisuudessa Minskissä, että hän on valmis taistelemaan venäläisten kanssa ainoastaan siinä tapauksessa, että yksikin Ukrainan aseistautunut sotilas tulee Valko-Venäjälle tappamaan valkovenäläisiä.
Lukashenkan mukaan Valko-Venäjä vastaa "julmimmalla tavalla" myös muiden naapurimaidensa hyökkäyksiin, jos sellaisia tapahtuu.
Vaikka Valko-Venäjä ei ole lähettänyt sotilaita Ukrainaan, se on sallinut Venäjän käyttää aluettaan hyökkäyksiä varten. Lisäksi maiden välinen sotilasyhteistyö on tiivistynyt, vaikka ne sanovatkin yhteisten sotaharjoitustensa olevan vain puolustuksellisia.
Viime kuussa Venäjän Putin ilmoitti tukevansa suunnitelmaa perustaa maiden yhteisiä harjoituskeskuksia. Lokakuussa Valko-Venäjä ilmoitti perustavansa yhteiset alueelliset joukot Venäjän kanssa.
Lukashenka sanoi tapaavansa Putinin perjantaina.
Norja päätti viisivuotisesta tukipaketista
Norjan suurkäräjät päätti torstaina 75 miljardin Norjan kruunun (vajaan 6,9 miljardin euron) tukipaketista Ukrainalle. Paketti jakautuu viidelle vuodelle, eli siviili- ja sotilasapua annetaan viiden vuoden ajan vuosittain 15 miljardilla kruunulla.
Kaikki puolueet lukuun ottamatta pientä äärivasemmistopuoluetta tukivat pakettia, jonka hallitus esitti viime viikolla. Laaja tuki tarkoittaa, että Norjan vuodelle 2025 suunnitellut suurkäräjävaalit eivät vaikuta paketin toteutumiseen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti norjalaispäättäjiä videoyhteydellä.
Suurin osa puolueista hyväksyi myös hallituksen esityksen lisätä tukea kehitysmaille, jotka ovat kärsineet Ukrainan sodasta erityisesti ruoan hinnan nousun vuoksi.
Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Norjasta tuli Euroopan suurin maakaasun toimittaja, joten maa on hyötynyt hintojen noususta. Joskus maata on kutsuttu sodan hyötyjäksi, minkä Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe kuitenkin kiisti uutistoimisto AFP:n haastattelussa tammikuun lopussa.
Tukipaketti nimettiin norjalaisen tutkimusmatkailijan ja diplomaatin Fridtjof Nansenin mukaan. Nansenin humanitaarinen ja pakolaisten hyväksi tekemä työ ensimmäisen maailmansodan aikaan toi hänelle Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.
Venäjä karkottaa neljä itävaltalaisdiplomaattia
Venäjä kertoi torstaina karkottavansa neljä itävaltalaisdiplomaattia. Kyseessä on vastatoimi Itävallan karkotuksille, sillä Itävalta ilmoitti aikaisemmin tässä kuussa karkottavansa neljä venäläisdiplomaattia.
Itävalta perusteli karkotuksiaan sillä, että karkotettava nelikko oli käyttäytynyt "tavalla, joka ei sovi yhteen heidän diplomaattisen asemansa kanssa".
Venäjän ulkoministeriön mukaan venäläisdiplomaattien karkottaminen oli epäystävällinen ja epäoikeudenmukainen askel, joka vahingoitti vakavasti kahdenvälisiä suhteita, jotka jo muutenkin olivat kriisissä Itävallan toimien vuoksi.
Venäjän karkottamien itävaltalaisdiplomaattien on poistuttava Venäjältä ensi viikon torstaihin mennessä.
Puolueeton Itävalta karkottaa harvoin diplomaatteja, ja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vajaa vuosi sitten sillä oli hyvät suhteet Venäjään.