Täysin varustellut kolme sammutusautoa, ambulanssi ja säiliöauto odottavat lähtöä Ukrainaan sumuisessa tihkusateessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pihalla Vantaalla. Ne olisivat lähteneet kohti Ukrainaa jo perjantaina, mutta kuljetusalan lakko viivästyttää kuljetusta ensi viikkoon.
Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitosten yhteislahjoitus on uusin paketti Suomen Ukrainaan lähettämää siviiliapua. Viime vuonna Suomen valtion tuki Ukrainaa noin 330 miljoonan euron arvosta. Tuosta summasta noin yksi kolmasosa oli muun muassa pelastusajoneuvojen kaltaista siviiliapua.
– Ukraina tarvitsee apua, ei vain taistelurintamalla vaan myös siviilien suojelemisessa jokaisessa kaupungissa ja kylässä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jussi Rahikainen sanoo ja toivoo, että tämä pieni lahjoitus auttaa ensihoito- ja pelastuspalveluita Ukrainassa.
Hän tietää, että avuntarve jatkuu vielä vuosia ja lisää apua lähetetään.
Viime aikoina Suomesta lähtenyt erityisesti energiasektorin apua
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kiittää puolestaan kaikkia eri lahjoittajia, nyt erityisesti pelastuslaitoksia, mutta myös kuntia, sairaanhoitopiirejä, yrityksiä ja muita organisaatioita.
– Ilman näitä lahjoituksia apumme ei voisi olla niin merkittävää.
Sisäministeriö koordinoi Suomen valtion Ukrainaan lähettämää siviiliapua, joka toimitetaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. EU:lla on omat logistiset reittinsä Ukrainaan, minkä kautta avun perille saapuminen turvataan. Kaiken kaikkiaan Suomen valtio on Mikkosen mukaan lähettänyt Ukrainaan tähän mennessä 70 rekkalastillisen verran erilaisia tarvikkeita, 19 ambulanssia, kuusi sammutusautoa ja 15 linja-autoa.
Viime aikoina Suomesta Ukrainaan on lähtenyt erityisesti energiasektorin apua, kun Venäjä on tahallaan tuhonnut Ukrainan energiainfrastruktuuria. Suomi on ollut tässä avussa yksi merkittävimpiä EU-maita, Mikkonen kertoo. Hän sanoo, että myös pelastusalan apu on ollut äärimmäisen merkittävää ja kiittää erikseen nyt lahjoituksen tehneitä pelastuslaitoksia.
Pelastajat työskentelevät Ukrainassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa, ja Suomi on lähettänyt sinne tarvikkeiden, ajoneuvojen ja sammutuskaluston lisäksi suojattuja, liikuteltavia kontteja, joissa pelastajat voivat majoittua vaarallisilla alueilla, Mikkonen sanoo.
– Apumme jatkuu. Pysymme puolellanne niin kauan kuin tarvitaan, Mikkonen sanoo ja osoittaa sanansa vieressä seisovalle Ukrainan suurlähettiläälle Olga Dibrovalle.
Sekä Mikkonen että Rahikainen päättävät puheenvuoronsa "Slava Ukraini" -tervehdykseen. Dibrova vastaa kummallekin "Herojam slava".
Dibrova kiittää kahta pelastuslaitosta erikseen sekä Suomea ja suomalaisia avusta, joka alkoi vain tunteja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan lähes vuosi sitten.
– Arvostamme suuresti päättäväisyyttänne auttaa Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan. Se merkitsee paljon ukrainalaisille.
Dibrovan mukaan ukrainalaiset tekevät kaiken mahdollisen ja mahdottoman niin taistelurintamalla kuin muualla maassa ja maan ulkopuolella, että sota loppuisi mahdollisimman pian.
– Olemme tulossa sodan ratkaisevaan vaiheeseen, ja katkeamaton apu on todella, todella tärkeää Ukrainalle, koska se auttaa pelastamaan henkiä.
Dibrova ylistää myös Suomen sisäministeriön koordinointityötä, jonka avulla Suomesta on lähtenyt Ukrainaan monenlaista erilaista apua.
Mikkonen: Vuodessa on opittu paljon
Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan viikkoa vajaa vuosi sitten. Sisäministeri Krista Mikkonen kertoo STT:lle, että avun toimittaminen Suomesta on saatu todella toimivaksi, jopa niin toimivaksi, että Ukrainasta tulee kerta toisensa jälkeen kiitosta siitä, miten koordinoidusti ja sujuvasti asiat pelaavat moneen muuhun EU-maahan verrattuna.
– He levittävät tätä viestiä myös kun tapaavat muita maita.
Ensimmäinen avunpyyntö erilaisten materiaalien osalta tuli Ukrainalta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Mikkosen mukaan lähes päivälleen vuosi sitten.
– Mutta totta kai kun sota alkoi, niin sitten se räjähti.
Alussa Suomi, niin kuin monet muut maat, lähetti hätämajoitteita eli käytännössä kamiinoilla varustettuja telttoja. Niitä lähetettiin sekä Ukrainaan että Moldovaan, jonne tuli laajamittaisen sodan alussa paljon pakolaisia. Ensimmäinen toimitus eli hätämajoitusta 5 000 ihmiselle sovittiin vain pari päivää laajamittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
– Lääkkeitä ja erilaisia sidetarvikkeita on lähetetty koko ajan. Myös pelastusalan tarvikkeita on pyydetty koko ajan. Pyynnöt ovat vuoden mittaan vaihdelleet jonkin verran, ja me olemme niitä pyrkineet parhaamme mukaan täyttämään.
Mikkonen sanoo olevansa todella iloinen ja kiitollinen, että valtio on jatkuvasti saanut avustuslahjoituksia. Hänen mielestään se osoittaa, että suomalaiset eivät ole väsyneet Ukrainaan tukemiseen.
– Pääosa tästä materiaalista, mitä me lähetämme, on nimenomaan lahjoituksina saatua. Jonkin verran on myös hankintarahaa, jolla voidaan erikseen ostaa ja kilpailuttaa tiettyä apua.
Mikkonen kiittää erikseen myös Keskuskauppakamaria, joka on omalta osaltaan koordinoinut yrityskentän apua. Energiasektorin avun osalta Mikkonen kiittää myös työ- ja elinkeinoministeriötä, joka on ollut itse aktiivisesti yhteydessä muun muassa alan isoihin yrityksiin.
Mikkonen sanoo, että alussa riitti opeteltavaa mutta aika pian verkostot oli luotu ja nyt tiedetään, mistä kysyä mitäkin, kun tarvetta on.
– Täytyy sanoa, että todella hyvin ovat eri organisaatiot saaneet tämän toimimaan esimerkiksi pelastuslaitosten osalta. Hyvin pienillä resursseilla on saatu merkittävästi apua lähetettyä ja huolehdittua, että se menee myös perille.
Yksityishenkilöille tehokkain tapa auttaa Ukrainaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestöille.