Kiinan sunnuntaina alkava vuotuinen kansankongressin istunto ei kaikesta päätellen tarjoa yllätyksiä tai uudistuksia. Jatkaminen entiseen malliin on sikäli huonosti perusteltua, että jättiläisvaltio on parhaillaan poikkeuksellisten kotimaisten ja kansainvälisten vaikeuksien keskellä.
Toisaalta ei Kiinan johdossa hevin myönnetä aiempiakaan virheitä. Kommunistisen puolueen johtoon kolmannelle kaudelle valittu Xi Jinping jatkaa nyt kolmannelle kaudelle myös presidentin tehtävässä. Yhtä varmaa on se, että hänen suosikkinsa Li Qiang nousee pääministeriksi tehtävän jättävän Li Keqiangin seuraajaksi.
Valintoja ei estä se, että Xi Jinpingin johdolla toteutetusta "maailman tehokkaimmasta" ja äärimmäisen tiukasta koronapolitiikasta luovuttiin käytännössä yhdessä yössä viime joulukuussa. Li Qiang oli puolestaan vastuussa Shanghain suurmetropolin laajoista koronasuluista, joita hän toteutti Xin kuuliaisena alaisena.
– Omikron (virusmuunnos) oli kommunistista puoluetta vahvempi, kuvaa professori Matti Nojonen pakon edessä tehtyä täyskäännöstä.
Arviolta pariksi viikoksi kokoontuva kansankongressi on muodollisesti Kiinan korkein valtio- ja lainsäädäntöelin, todellisuudessa enemmänkin hallitsevan kommunistisen puolueen päätökset siunaava kumileimasinparlamentti.
Koronapolitiikan virheitä ei myönnetä
Nojosen mukaan Kiinan kommunistinen puolue sai vuosia jatketun koronapolitiikan äkkipysäyksestä varmasti pahoja kolhuja. Tyytymättömyyden laajuutta on kuitenkin vaikea arvioida, koska esimerkiksi sosiaalisen median tiukka kontrolli on Kiinassa pitänyt. Pääministeri Li Keqiangin mennyttä vuotta käsittelevästä työraportista sunnuntaina lienee siis turha odottaa itsekritiikkiä tai anteeksipyyntöjä.
– Kommunistinen puolue on jo aiemmin todennut toimineensa tieteellisin perustein purkaessaan koronan nollatoleranssin, Nojonen Lapin yliopistosta kertoo.
Totuutta on myös kaunisteltu. Nojonen kertoo, kuinka käytettävissä olevien tehohoitopaikkojen määrä yllättäen moninkertaistui Kiinassa koronarajoitusten purkamisen jälkeen. Viralliset tilastot koronaan kuolleiden määrästä ovat myös hämmästyttävän alhaisia.
– Ne eivät voi mitenkään pitää paikkaansa, Nojonen arvioi.
Koronan osalta Kiinassa voitaneen kuitenkin hiljalleen katsoa eteenpäin, sillä taudin arvioidaan jo käyneen läpi suurkaupungit ja jylläävän nyt lähinnä maaseudulla.
Talouskasvua yritetään luoda investoinneilla
Korona romahdutti Kiinassa kotimaisen kysynnän, ja maan talouskasvu painui viime vuonna kolmeen prosenttiin eli pandemiavuotta 2020 lukuun ottamatta alhaisimmalle tasolle sitten kulttuurivallankumouksen 1970-luvulla. Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan Kiinan johto olisi nyt kansankongressin istunnon yhteydessä julkistamassa uudeksi talouskasvun tavoitteeksi jopa kuusi prosenttia.
Nojosen mukaan tavoitteeseen todennäköisesti pyritään kiinteillä investoinneilla, koska kotimarkkinoiden kysynnän elvyttäminen on ollut maalle perinteisesti aina vaikeaa.
– Mutta eihän Kiina niitä moottoriteitä tai supernopeiden junien ratoja voi maasta kuuhunkaan rakentaa, jotkut rajat niissäkin tulevat vastaan, hän kuvaa kiinteiden investointien ongelmia.
Prosentuaalisen talouskasvutavoitteen saavuttamista tosin helpottaa Nojosen mukaan se, että lähtötaso on nyt poikkeuksellisen alhaalla.
Kansankongressin jälkeen on Nojosen mukaan mielenkiintoista seurata, annetaanko uudelle pääministerille Li Qiangille edellytyksiä johtaa maan taloutta. Edeltäjältä Li Keqiangilta presidentti ja pääsihteeri Xi siirsi tämänkin politiikan osa-alueen johdon itselleen.
– Kriittinen kysymys on, että annetaanko pääministerille se, mitä hänen tehtäväänsä kuuluu, Nojonen sanoo.
Jos näin kävisi, erimielisyyksiä Xin harjoittamaan talouslinjaan silti tuskin tulisi.
– Hänhän on ympäröinyt itsensä täysin samanmielisillä ihmisillä, Nojonen perustelee.
Venäjän taloudellinen merkitys Kiinalle "marginaalinen"
Kotimaisten investointien ohella Kiinan talous on tukeutunut jo vuosia globaaliin kysyntään, mutta sekin on tällä hetkellä poikkeuksellisen huonossa hapessa. Ulkopoliittisesti Kiinan tilanne on Nojosen mukaan huomattavan monimutkainen ja vaikea.
– Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, hän tiivistää.
Erityisen hankalaa on suhtautuminen sotaan Ukrainassa, joka on vastoin Kiinan kaikkia etuja, koska se uhkaa painaa maalle elintärkeän kansainvälisen talouden taantumaan ja heiluttelee energia- sekä rahoitusmarkkinoita. Nopea sota olisi Kiinalle Nojosen mukaan sopinut, mutta taisteluiden pitkittyessä ongelmat vain kasvavat.
– Se, mikä yhdistää Kiinaa ja Venäjää, on Yhdysvaltain hegemonian vastustaminen, mutta Venäjä on osoittanut, ettei sillä ole kykyä tehdä sitä, mitä olisi pitänyt – eli se osoittautui paperitiikeriksi, Nojonen kuvaa.
Venäjän taloudellinen merkitys Kiinalle on hänen mukaansa marginaalinen, mutta silti Kiina joutuu nyt tukemaan Venäjää ainakin puheiden tasolla. Presidentti Vladimir Putinin hallinnon kaatumisella kun voisi olla arvaamattomat seuraukset Kiinan kannalta: sekasorto Venäjällä tai kenties länsimielinen johtaja Moskovaan.
– Demokratiaahan Venäjästä ei saa aikaiseksi eli sitä riskiä ei ole kuin teoriassa, Nojonen lisää.
Kiinan maine on jo kärsinyt
Länsimaat, Yhdysvallat etunenässä, ovat varoitelleet Kiinaa lähes päivittäin aseistamasta Venäjää, eikä Kiina siihen pakotteiden pelossa hevin ryhdy, Nojonen arvioi. Venäjän hyökkäyksen jättäminen tuomitsematta on kuitenkin jo nakertanut Kiinan vuosia itsestään rakentamaa julkisuuskuvaa rauhanomaisena ja pehmeää valtaa käyttävänä valtana.
Nojosen mukaan monet merkittävät kiinalaistoimijat, kuten Huawei ja Tiktok, ovat jo vetäneet pois toimintojaan Venäjältä. Samaan aikaan Kiinan johto on yrittänyt korjata tapahtunutta vahinkoa esittelemällä esimerkiksi niin kutsutun Ukrainan rauhansuunnitelman. Sen ehdotukset eivät Nojosen mukaan olleet kovin uskottavia.
– Täysi pr-temppu, jolla pyritään luomaan mielikuvaa, ettei Kiina ole täysin passiivinen sivustakatsoja, hän arvioi.