Näyttöruutujen äärellä vietetty aika piteni koronakriisin aikaan ennätystasolle, kertoo Tilastokeskus.
Tuoreen ajankäyttötilaston mukaan suomalaiset viettivät erilaisten näyttöruutujen äärellä keskimäärin neljä tuntia ja 26 minuuttia päivässä vuosina 2020 ja 2021.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten ruutuaika oli tuolloin suurempi kuin koskaan aiemmin. Vertailukelpoisia ajankäyttötutkimuksia on saatavilla 1980-luvun lopulta alkaen.
Tilastokeskuksen mukaan ruutuaika on lähes kaksinkertaistunut 2020-luvun alussa verrattuna 1980-luvun luvun loppuun.
– Voisi puhua vallankumouksesta, vähintäänkin evoluutiosta, yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskukselta kertoo STT:lle.
Nuorten ruutuaika jatkui myöhään yöhön
Pisin ruutuaika vuosina 2020 ja 2021 oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin viisi tuntia ja 46 minuuttia päivässä. Nuorten ruutuaika jatkui ikäryhmistä myös kaikkein myöhimpään. Noin joka kolmas ikäryhmään kuuluvista oli ruutujen ääressä vielä illalla yhdentoista aikaan ja keskiyölläkin yhä lähes joka viides.
Tilastokeskuksen mukaan nuorten pitkää ruutuaikaa todennäköisesti osin kasvatti musiikin kuuntelu älypuhelimella, mitä tutkimuksessa ei eroteltu kokonaisruutuajasta.
Vähiten ruutujen äärellä viihtyivät 10–14-vuotiaat, joiden ruutuaika oli keskimäärin kolme tuntia ja 50 minuuttia päivässä. Tässä ikäryhmässä ruutuaika alkoi kaikkein aikaisimmin aamulla.
Miehillä pidempi ruutuaika kuin naisilla
Miesten päivittäinen ruutuaika oli vuosina 2020 ja 2021 noin puoli tuntia pidempi kuin naisilla. 10–14-vuotiailla pojilla pidempää ruutuaikaa selittää Tilastokeskuksen mukaan ennen kaikkea digipelaaminen, kun taas varttuneiden miesten pidempää ruutuaikaa selittää ensi sijassa television katseluun käytetty aika.
Naisten ja miesten vapaa-ajan ruutuajan käyttötavat erosivat ajankäyttötilastossa selvästi toisistaan. Miehet käyttävät naisia enemmän aikaa tietokoneen peruskäyttöön, digipelaamiseen sekä televisio- ja videosisältöjen katseluun. Naiset puolestaan käyttävät enemmän aikaa sosiaaliseen mediaan.
Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään käytetyssä ajassa olivat 10–14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät sosiaaliseen mediaan yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat.
"Ihmisten ajankäyttö kuitenkin rajallista"
Tilastokeskuksen mukaan ruutuajan kasvun taustalla on pitkä viestintäteknologian kehityksen ja sisältötarjonnan kasvun trendi. Lisäksi koronapandemian aikaiset sulkutoimet ja tästä seurannut kotikeskeinen elämä vaikuttivat omalta osaltaan median parissa vietettyyn aikaan.
– Oma tekijänsä on ollut tämä pandemia-aika. Meillä on ollut aikaa, jota viettää ruutujen ääressä. Mutta sanoisin, että pandemia on kuitenkin pienempi tekijä, kun iso kuva on, että se (ruutuaika) on kasvanut koko ajan, Haaramo sanoo.
Haaramon mukaan tilastoissa ei sinänsä ollut mitään yllättävää. Mielenkiintoista hänestä on, jatkaako ruutuajan määrä edelleen kasvua.
– Sen näkee sitten kun nähdään, mikä pandemian osuus tässä on ollut. Korkealla se ainakin pysyy, mutta kasvaako se? Ihmisten ajankäyttö on kuitenkin rajallista, Haaramo pohtii.
Tilastokeskuksen tilastossa päivittäisellä kokonaisruutuajalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka yhteydessä on käytetty jotakin näyttöruutua, kuten tv-vastaanotinta, älypuhelinta, tietokonetta, tablettia, pelikonetta tai e-kirjan lukulaitetta.
Kokonaisruutuaikaan on laskettu myös opiskeluun ja työntekoon ruudulla käytetty aika. Kyse on kaikkien päivien keskiarvosta vuoden ajalta lomat ja viikonloput mukaan lukien.
Ajankäyttötilaston tiedonkeruu toteutettiin syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Tutkimus kattaa yli 10-vuotiaan väestön. Tutkimukseen osallistuneet pitivät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään.