Kukaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajista ei ollut valmis tinkimään Suomen puolustusbudjetista Ylen suuressa vaalikeskustelussa torstai-iltana. Vaalitentti käytiin samaan aikaan kun Turkin parlamentti oli koolla päättämässä Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
Nato-maiden puolustusmenojen pitäisi olla 2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Puolustukseen tulemme jatkossakin käyttämään jotakuinkin tämän verran rahaa, linjasi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti, että puolustusosuus on jo Nato-mailta vaadittavalla tasolla suurten hankintojen takia. Hänen mukaansa perussuomalaiset näkee, että vaadittavan tason tulee täyttyä ja jopa ylittyä.
– Näissä rahoissa ei kannata säästellä.
Myös SDP:n Sanna Marinin mukaan Suomen täytyy tavoitella kahden prosentin tai yli kahden prosentin tasoa tulevaisuudessakin.
Kokoomuksen Petteri Orpo pitää Suomen turvallisuutta ja Nato-jäsenyyden rakentamista seuraavan hallituskauden tärkeinä kysymyksinä. Hän myös totesi, että lupaus kahdesta prosentista on annettu muille Nato-maille.
Vasemmistoliitolta ei ydinaseille
Ydinaseista kysyttäessä useampi puoluejohtaja totesi Suomen ottaneen kannan, jonka mukaan Suomella ei ole tarvetta tuoda ydinaseita alueelleen. Niitä ei myöskään arveltu Suomelle tarjottavan.
Puoluejohtajista vasemmistoliiton Li Andersson oli kuitenkin ainoa, jonka mielestä Suomi ei voi osallistua Naton harjoituksiin, joissa olisi ydinase mukana.
– Se on asia, johon Suomessa pitää ottaa yhteisesti kantaa, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan vasemmistoliitossa halutaan, että Suomi on toimija kansainvälisillä areenoilla myös jatkossa ydinaseriisunnan puolesta.
– Että me emme salli ydinaseiden tuomista esimerkiksi Suomen maaperälle tai varastointia tänne. Että Suomi näin ollen myöskin omalta osaltaan pyrkii luomaan vakautta maailmassa muistaen sen, että kun puhutaan ydinaseista, niin puhutaan aseista, jotka muodostava uhan koko ihmiskunnalle.
Esimerkiksi RKP:n Anna-Maja Henriksson mukaan Suomen kannattaa ottaa Natossa osaa kaikkiin niihin harjoituksiin, joista on hyötyä Suomelle.
Saarikko muistutti, että kun Suomi liittyy Natoon, siihen liitytään täysivaltaisesti.
– Emme ole etukäteen sulkeneet mitään mahdollisuuksia ulkopuolelle, Marin puolestaan sanoi.
"Näet vain ongelmia"
Puoluejohtajien Nato-keskustelu sujui sopuisassa hengessä, mutta kun mentiin muihin asioihin, alkoivat äänenpainot tiuketa, eikä päällepuhumiseltakaan vältytty. Esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta keskusteltaessa perussuomalaisten Purra sai kritiikkiä muilta puoluejohtajilta.
– Kun Suomea täytyy ryhtyä laittamaan kuntoon, ensimmäinen (asia) on tämä osaavan työvoiman saanti. Kun meillä ei oma väki riitä, me tarvitsemme sitä kaikille aloille, kokoomuksen Orpo sanoi.
– Kun Riikka (Purra) tässä kuvaa työperäistä maahanmuuttoa, niin siitä puuttuu enää heinäsirkkaparvet oikeastaan. Sinä näet vain ongelmia työperäisessä maahanmuutossa, mutta sinulla ei ole yhtään ratkaisua siihen, kuka hoitaa meidän vanhukset, kuka tekee Turun telakalla laivoja, kuka ajaa joukkoliikennettä, Orpo jatkoi.
Myös Saarikko painotti, ettei ole mikään mielipidekysymys, tarvitaanko muualta tulevia työntekijöitä vai ei.
– Meidän väestörakenne on sellainen, että tarvitaan.
Purra taas vastasi, ettei perussuomalaisilla ole mitään osaamisperusteista, kohdennettua maahanmuuttoa vastaan. Hänen mukaansa Suomen järjestelmä ei kuitenkaan houkuttele näitä osaajia.
– Meidän pitää alkaa markkinoida Suomea, että me saamme korkeasti koulutettuja, että me saamme semmoisia ihmisiä, joita me tarvitsemme tänne, jatkoi puolestaan Liike Nytin Harry Harkimo.
"Aikamoinen takinkääntö"
Myös kiky-maksuja koskeva keskustelu jatkui Ylen viimeisessä vaalikeskustelussa.
Jo ennen tenttiä torstaina oli keskusteltu perussuomalaisten linjasta, tulisiko kiky-sopimuksessa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana työntekijöille siirrettyjä maksuja palauttaa työnantajille. Perussuomalaiset oli aiemmin tänä vuonna kertonut kannattavansa aloitetta, joka lisäisi työntekijöiden käytettävissä olevaa rahaa, mutta puheenjohtaja Purra oikaisi keskiviikkona puolueen kannan olevan päinvastainen.
Muuttunut kanta aiheutti äläkän varsinkin ay-liikkeessä ja vasemmistopuolueissa. Tentissä käännettä kritisoi vihreiden Maria Ohisalo.
– Aikamoinen takinkääntö, kun 40 prosenttia suomalaisista on jo antaneet äänensä, hän sanoi.
Ylen tentissä kiky-maksujen palauttamista jäivät kannattamaan enää Marin, Ohisalo ja Andersson. Purra sanoi, että on olemassa parempia, tehokkaampia keinoja tukea työntekijöitä. Hän huomautti, että kiky-siirtoa hyvitettiin aikanaan veronalennuksilla työntekijöille.
– Kiky-maksujen siirtyminen työnantajalle valitettavasti heikentää yritysten mahdollisuutta palkata ihmisiä ja investoida, hän sanoi.
Purra sai tukea kristillisdemokraattien Sari Essayahilta.
– Se ehkä unohdetaan, että se [termi kiky] tulee sanoista kilpailukyky. Siksi tämä aikanaan tehtiin, ja sen takia ei pidä yritysten kilpailukykyä lähteä heikentämään, Essayah sanoi.
Andersson ottaisi ennemmin kikyn kuin veroalen
Tentissä miteltiin palkansaajien ostovoiman eli käytettävissä olevien tulojen parantamisesta myös veronalennuksilla. Kokoomuksen Orpo toisti puolueen tavoitteen yhteensä miljardin euron alennusta palkkaveroon. Siitä suurin osa kohdistuisi Orpon mukaan pieni- ja keskituloisille.
Vasemmistoliiton Andersson haastoi Orpoa asiasta. Andersson totesi, että kokoomuksen linja auttaisi suhteellisesti enemmän suuri- kuin pienituloisia. Koska pienituloisilla on kevyempi verotus, he eivät Anderssonin mukaan hyötyisi veronalennuksesta samalla tavalla.
– Kiky-maksun siirto hyödyttäisi myös pienipalkkaisimpia, jotka eivät hyödy valtion ansiotuloveron kevennyksestä, jonka lisäksi kiky-maksun muutokseen ei sisälly valtiontaloutta heikentävää vaikutusta, Andersson sanoi.
Myös pääministeri Marin sanoi, ettei kiky-maksun palautus toisi minkäänlaista lovea valtion kassaan ja olisi tehokas tapa tukea palkansaajien ostovoimaa.
Puoluekentän oikealta laidalta Orpo ja Purra moittivat Marinia muutoksen välillisten vaikutusten unohtamisesta.
Saarikko teilasi sekä kiky- että veroesityksen
Keskustan valtiovarainministeri Saarikko kritisoi sekä kiky-siirron palautusta yrityksille että veronalennuksia sopeutustarpeen keskellä.
Hän huomautti, että molemmat helpottaisivat suhteellisesti eniten hyvätuloisten asemaa, koska kikyssä sovittu sosiaaliturvamaksujen muutos oli prosentuaalinen, eli se on suurituloisille suurempi.
– Voi nätisti puhua pienituloisimmista ja palkansaajista, mutta aivan sama logiikka koskee tätä [kiky-]esitystä, ja lisäksi se hankaloittaisi yritysten asemaa, Saarikko sanoi.
Hän ennemmin kannatti täsmätoimia, joilla tuetaan heikossa asemassa olevien ostovoimaa. Esimerkiksi hän mainitsi yksinasuvien kotitalousvähennyksen parannuksen ja omaishoitajien palkkojen verotuksen keventämisen. Lisäksi hän kaipasi kevyempää verotusta eläkeläisille, jotka haluaisivat jatkaa työelämässä.
Tentissä myös RKP:n Henriksson kannatti eläkeläisten verohelpotusta ja kristillisdemokraattien Essayah omaishoitajien palkkojen verovapautta.