Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Autismikirjon ihmisillä kymmenkertainen itsemurhariski – Tutkimuksen vetäjä: "Oli yllätys, että riski on näin kohonnut"

Autismikirjoon kuuluvien ihmisten ennenaikaisen kuoleman riski muuhun väestöön verrattuna on yli kaksinkertainen. Itsemurha nousee kuolinsyiden joukossa poikkeuksellisen korkealle, ja sen riski on peräti kymmenkertainen, selviää Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkimuksesta.

Naisilla riski on miehiä korkeampi, ja se korostuu, jos heillä on todettu myös tarkkaavaisuushäiriö adhd. Tällaisista naisista joka viides oli tutkimuksen mukaan yrittänyt itsemurhaa.

– Oli yllätys, että riski on näin kohonnut, myöntää tutkimusryhmää vetänyt neuropsykologi Tatja Hirvikoski.

Tutkimuksessa verrattiin 55 000:n autismikirjon ihmisen itsemurhia ja niiden yrityksiä kontrolliryhmään, jonka koko oli 270 000 henkilöä.

Tutkimuksesta tiedotti tiistaina Autismiliitto, jonka mukaan autismikirjon ihmisten somaattiset sairaudet ja muut terveysongelmat pitäisi ottaa vakavasti ja hoitaa asianmukaisesti.

– Nyt näin ei riittävässä määrin tapahdu. Erityisesti autismikirjon aikuinen on huonossa asemassa pitämään puoliaan heidän näkökulmastaan heikosti toimivissa terveyspalveluissa, liiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen sanoo tiedotteessa.

"Lisätutkimus tarpeen"

Autismikirjon ihmisille on tyypillistä stressiherkkyys, mikä yhdessä yksilöllisten toimintakyvyn rajoitteiden kanssa lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin. Masennus ja ahdistuneisuus ovatkin heillä yleisiä.

Hirvikosken mukaan aiempien tutkimusten perusteella kohonneesta riskistä oli viitteitä, mutta aivan vastaavaa tutkimusta ei ole tehty.

– Aiemmin on tutkittu ihmisiä, joilla oli jo kontaktit mielenterveyspalveluihin. On vaikea sanoa, miten edustavia tulokset ovat olleet.

Vaikka autismikirjon ihmisten kohonneelle itsemurhariskille on selittäviä tekijöitä, naisten lähes kaksinkertainen riski herätti vain uusia kysymyksiä.

– Siihen ei pysty antamaan tyhjentävää vastausta. Se vaatii lisää tutkimusta erilaisilla menetelmillä, Hirvikoski päättää.

Apua vaikeassa tilanteessa antaa Suomessa esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111 (avoinna ympäri vuorokauden joka päivä).