Evan mukaan suomalaisten huomio on siirtynyt siihen, että Ukraina saa turvatakuut länsimailta.
Aiempaa useampi suomalainen on sitä mieltä, että rauhan saamiseksi Ukrainan tulisi antaa jossain määrin periksi tavoitteistaan. Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Arvo- ja asennetutkimuksesta..
Enemmistö kyselyyn vastanneista katsoo, että tavoitteista joustaminen on tarpeellista tai välttämätöntä, jos Ukrainassa saavutetaan pysyvä tulitauko tai rauhansopimus. Osuus on kasvanut liki 20 prosenttiyksikköä syksystä 2023.
Reilut 15 prosenttia vastaajista ei pidä tavoitteista joustamista kovin tai lainkaan tarpeellisena.
Evan mukaan suomalaiset arvioivat rauhan mahdollisuuksia aiempaa joustavammin ja huomio on siirtynyt siihen, että Ukraina saa turvatakuut länsimailta.
– Enemmistö pitää aluepalautuksia edelleen tarpeellisina, mutta rauhan mahdollisuuksia arvioidaan aiempaa joustavammin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että muut saisivat päättää rauhan ehdoista Ukrainan puolesta, arvioi Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso tiedotteessa.
Kolme neljästä vastaajasta pitääkin välttämättömänä tai tarpeellisena sitä, että Ukraina ei joudu tilanteeseen, jossa muut maat sanelevat sille rauhanehdot.
Valtaosa vastaajista katsoo, että Ukrainalla on oikeus saada korvauksia Venäjältä ja että sotarikoksiin syyllistyneet pitää saada oikeuden eteen. Nämä tulokset ovat pysyneet käytännössä ennallaan viime vuoteen verrattuna.
Suhtautuminen Venäjään pysynyt kielteisenä
Kyselyn tulokset osoittavat, että suomalaisten suhtautuminen Venäjään on pysynyt kielteisenä.
Vain reilu kymmenesosa vastaajista on sitä mieltä, että suomalalaisilla ei ole tällä hetkellä mitään syytä suhtautua maahan kielteisesti. Yli kolmella neljästä on syitä suhtautua Venäjään kielteisesti.
Kun kyselyssä pyydetään arvioimaan sodan jälkeisiä Venäjä-suhteita, enemmistö vastaajista ei pidä suomalaisyritysten investoimista Venäjälle toivottavana. Sen sijaan yli puolet vastaajista toivoo, että suomalaiset yritykset aloittaisivat sodan loputtua viennin Venäjälle.
– Tavaroiden myyminen Venäjälle näyttäytyy suomalaisille eri asialta kuin tuotannon ja omaisuuden sitominen maahan, Laakso kommentoi tuloksia.
– Sodan päättyminen ja luottamuksen palautuminen eivät ole sama asia, hän toteaa.
Kyselyyn vastasi noin 2 000 ihmistä 31. maaliskuuta–13. huhtikuuta. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.