Ukrainassa lapset leikkivät sotaa ja puheen kehityksen viivästyminen on yleistä – Päiväkodin johtaja: Sotaan ei koskaan voi olla valmis

Ukrainassa jo viisivuotiaat lapset puhuvat sodasta kuin aikuiset, sanoo kiovalaisen yksityisen Montessori-päiväkodin ja -koulun johtaja ja yksi sen perustajista, Tamila Kiverova.

– He kuulevat, miten aikuiset puhuvat kotona sodasta ja puhuvat keskenään kuin aikuiset, Kiverova kertoi STT:lle pääkaupunki Kiovassa elokuussa.

– Lapset leikkivät sotaa ja puhuvat drooneista, ohjuksista ja venäläisistä vihollisina. Lapset alkavat keskenään leikkiä tällaisia leikkejä, mutta se ei ole heille hyväksi. Läsnä on myös todellinen pelko, Kiverova sanoo.

Hän katsoo, että pienimmät lapset puhuvat sodasta ikään kuin leikkinä. Päiväkodin nuorimmat lapset ovat puolitoistavuotiaita. Kouluikäiset taas tietävät jo enemmän sodan syistä.

– Joillakin lapsilla on joku vanhemmista sodassa, ja he saattavat reagoida voimakkaasti sotakeskusteluihin, Kiverova sanoo.

Hän korostaa, että on tärkeää, että keskusteluilla ei traumatisoida lapsia lisää.

Kiverova kertoo, että laajamittaisen sodan alettua vuonna 2022 päiväkotiin alkoi tulla aivan erilaisia lapsia kuin aiemmin. Hän sanoo, että jokainen päiväkodin lapsi tarvitsee jonkinlaista terapiaa joko rauhoittumiseen tai puheen kehitykseen liittyviin ongelmiin. Hänen mukaansa päiväkodissa yleisin haaste on puheen kehittymisen viivästyminen stressin takia.

Esimerkiksi kansainvälinen lastenoikeusjärjestö Plan International varoitti tänä vuonna ukrainalaislasten mielenterveyskriisistä ja peräänkuulutti mielenterveyspalveluita.

Järjestö kertoo, että lasten psyykkiset ongelmat ilmenevät jatkuvana pelkona ja painajaisina, lisääntyneenä aggressiivisuutena, sosiaalisena eristäytymisenä ja vakavina keskittymisvaikeuksina. Järjestön kanssa työskentelevät asiantuntijat ovat raportoineet lisääntyneistä muistin ja puheen häiriöistä erityisesti alueilla, joihin tehdään paljon drooni- ja ohjusiskuja.

Pommisuoja muuttui jumppasaliksi

Pian viisi vuotta kestäneen laajamittaisen sodan varjossa kasvavat lapset tietävät, miten toimia, kun ilmahälytys alkaa soida. Venäjän ilmaiskut Kiovaan ovat lisääntyneet viime kuukausina.

Kiverova ja hänen puolisonsa, päiväkodin toinen perustaja Vitali Kiverov kertovat, että lapset laittavat nopeasti kengät jalkaan ja tietävät, että reppuja ei oteta mukaan.

Päiväkodin ja koulun pommisuoja on kerrostalon kellaritiloissa. Päästäkseen sinne päiväkodin ja koulun tiloista on kuljettava ulkokautta. Jos lapset ovat päiväunilla, heidät kannetaan pommisuojaan. Yleensä lapset ovat siirtyneet pommisuojaan viidessä minuutissa.

Joskus koko päivä vietetään pommisuojassa. Joskus lapset joutuvat menemään suojaan monta kertaa saman päivän aikana. Kiverova arvioi vielä elokuussa, että he ovat keskimäärin kolmena päivänä viikossa pommisuojassa. Elokuun jälkeen ilmaiskut ovat vain lisääntyneet.

Kiverova ja Kiverov ovat muuttaneet pommisuojan värikkääksi jumppasaliksi. Ajatus on, että lapset voivat liikkua ja päästää stressiä ulos. Tilassa voi myös piirtää tai lukea, ja sinne tuodaan ruokaa ja petejä, jos ilmahälytys pitkittyy. Lapset saavat käyttää myös viereisen kamppailulajisalin tiloja, sillä ne ovat harvoin käytössä arkisin ja päiväsaikaan.

Kun laajamittainen sota alkoi vuonna 2022, pariskunta joutui sulkemaan ovensa, sillä toiminta ei saanut jatkua ilman pommisuojaa. He saivat vuokrattua rakennuksessa olevat kellaritilat, jotka talon asukkaat olisivat myös halunneet käyttöönsä. Nyt asukkaat menevät suojaan parkkihalliin.

Päiväkodin pommisuojaa ei voi pitää kaikille avoinna.

– Ihmisiä ei voi päästää tänne, kun täällä on lapsia, Kiverov sanoo.

Työntekijöillä rauhoittava lääkitys

Kiverova sanoo, että työt jatkuvat myös vaikeiden öiden jälkeen. Moni ei saa juurikaan nukuttua öinä, jolloin Venäjä iskee kaupunkiin. Työyhteisön tuki on tärkeää.

Kiverovan mukaan monet opettajat ovat alkaneet käyttää rauhoittavia lääkkeitä sodan aikana, jotta he olisivat paremmassa mielentilassa.

– Sotaan ei koskaan voi olla valmis. Tulee sellaisia kokemuksia, joihin ei voi valmistautua, Kiverova sanoo.

Hän kertoo, että vaikeiden öiden jälkeen ihmiset lähettävät kavereille viestejä, miten yö on mennyt.

– Jos on vaikka jotain pientä vahinkoa ikkunoissa, mutta ihmiset ovat elossa, sitä pidetään jo hyvänä aamuna.

Kiverova katsoo, että Suomessa olisi hyvä varautua etukäteen. Hänestä Ukrainassa ei niin ollut tehty ja sen takia esimerkiksi monet koulut ja päiväkodit eivät voineet jatkaa toimintaansa, kun sota laajeni.

– Kun Suomella on myös Venäjä naapurimaana, Suomen kannattaa valmistautua etukäteen. Olisi hyvä, jos ehtii rakentaa riittävästi pommisuojia ja kehittää energiaitsenäisyyttä, Kiverova sanoo.

Ukrainassa energiaitsenäisyydellä tarkoitetaan valmistautumista esimerkiksi siihen, että sähköä ei ole. Näin on käynyt, kun Venäjä on iskenyt energiantuotantolaitoksiin. Pariskunta on varautunut omalla generaattorilla, jonka avulla päiväkotia ja koulua lämmitetään talvella, jos muuten ei ole lämpöä tarjolla.