Eurooppa moukaroi nyt Venäjän talouden kivijalkaa ensimmäistä kertaa – maan talous ottaa luultua isomman osuman, mutta todelliset vaikutukset ovat yhä hämärän peitossa

Euroopan Unioni sai viimein puserrettua poliittisen päätöksen pakotteista, jotka iskevät Venäjän tärkeimpään syömähampaaseen. Koska aikeena on nyt padota merkittävä osa venäläisen öljyn tuonnista EU-alueelle, myös vanhoilla ennusteilla Venäjän talouskehityksestä voi pyyhkiä pöytää.

Venäjän bruttokansantuote supistuu tänä vuonna enemmän kuin aiemmin arvioidut 10 prosenttia, arvioi tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Bruttokansantuote kuvaa taloudellisen tuotannon arvoa.

Korhosen mukaan toistaiseksi on hankala arvioida, millaisiin lukuihin maan talouskehitys lopulta asettuu, mutta Suomen Pankin aiempi maaliskuinen arvio on hänen mukaansa joka tapauksessa liian varovainen. Ennuste annettiin vain muutamia viikkoja sen jälkeen, kun Venäjä oli laajentanut hyökkäystään Ukrainassa.

Muutokseen vaikuttaa erityisesti se, että EU sai viimein tehtyä poliittisen päätöksen pakotteista venäläiselle öljylle. Unkarin hangoittelun seurauksena öljyä saa yhä tuoda putkea pitkin, mutta venäläisen öljyn merikuljetukset EU-alueelle näyttävät nyt katkeavan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen arvioi paketin leikkaavan vuoden loppuun mennessä jopa 90 prosenttia Venäjältä EU-alueelle tuotavaa öljyä.

Korhonen sanoo, että verotulot EU-alueelle tulevan öljyn tuotannosta ja viennistä olivat Venäjällä viime vuonna noin seitsemän prosenttia maan kaikista verotuloista. Alkuvuonna öljyn tuotannon ja viennin osuus veroista on vielä noussut selvästi.

– Jos tämä näin menee, niin kyllä tällä on ihan merkittävä vaikutus Venäjän julkisen sektorin tuloihin, hän sanoo.

Puola ja Saksa ovat jo ilmoittaneet, että he eivät tule käyttämään pakotepaketin putkipoikkeusta hyväkseen. Toisin sanoen Unkari sekä mahdollisesti Slovakia ja Tshekki saattavat venäläistä öljyä yhä putkella tuoda, Korhonen huomauttaa.

Onko pakotteilla tehoa?

Pakotteet toimivat usein hitaasti ja vaikutukset ovat harvoin suoraviivaisia. Pääseekö EU siis pakotepolitiikallaan haluttuihin tuloksiin?

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo, että alusta saakka pakotteissa on ollut enemmän kyse Venäjän suoritus- ja toimintakyvyn heikentämisestä kuin sen tahdon kääntämisestä. Pakotteet ovat yksi keino tukea Ukrainaa suoran ase- ja muun avun lisäksi.

– Jo ensimmäisinä päivinä Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire totesi, että tämä on pikemminkin taloudellista sodankäyntiä kuin perinteistä pakotepolitiikkaa. Hän tosin perääntyi myöhemmin lausunnostaan, Miettinen kertaa.

Aiemmat pakotepaketit voivat näkyä ajan kanssa Venäjän taloudessa esimerkiksi komponenttipulana, mutta Venäjän vientituloja ne eivät ole taittaneet.

Pakotteet ovat aiemmin iskeneet Venäjän tuontiin, mikä on hieman nurinkurisesti kasvattanut maan kauppataseen ylijäämää. Kauppatase kuvaa tavaroiden tuonnin ja viennin tasapainoa ulkomaankaupassa.

Venäjä on myös onnistunut tämän kevään aikana lisäämään esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden vientiään Aasiaan ja saanut siten pidettyä sotakassansa pulleana. Pakotteet kuitenkin vaikuttavat, koska ne vähentävät venäläisen öljyn kysyntää ja halventavat siten hintaa.

– Tällä hetkellä se ero on 30 prosentin luokkaa venäläisen ja Pohjanmeren Brent-öljyn välillä. Jos hinta tippuu tarpeeksi, öljystä saatava tulo ei riittäisi kattamaan tuotantokustannuksia. Siksi olennaista on, löytääkö Venäjä korvaavia markkinoita öljylleen, Miettinen sanoo.

Kaikkiaan Miettinen pitää nyt tehtyä poliittista päätöstä kuudennesta pakotepaketista suhteellisen merkittävänä. EU-pakotteet pureutuvat ensimmäistä kertaa Venäjän merkittävimpään tulonlähteeseen eli öljykauppaan.

Onko Euroopalla yhä keinoja?

Moniin muihin kriiseihin verrattuna Eurooppa on pysynyt tänä keväänä melko yhtenäisenä, mutta pakotteet vaikuttavat Venäjän lisäksi myös Euroopan talouteen. Onko EU:lla yhä käytössä uutta pakoteruuvia Venäjälle?

Aidosti vaikuttavaa vääntövaraa EU:lla olisi yhä maakaasussa, mutta se on huomattavasti vaikeammin korvattavissa kuin tuontiöljy Venäjältä.

– Kun ajatellaan vaikka Saksan energiatuontia Venäjältä, niin nimenomaan maakaasu on tässä se hankalampi komponentti. Ei ole olemassa esimerkiksi nestemäisen maakaasun terminaaleja, jotka pystyisivät korvaamaan tätä Venäjältä tuotavaa maakaasua, Miettinen sanoo.

Saksassa halutaan olla maakaasun kanssa varovaisia, koska vaikutukset kansalaisiin ja teollisuuteen ovat suuret.

Pakotepolitiikan lisäksi Ukrainaa on mahdollista tukea sodankäynnissä muun muassa antamalla maalle yhä raskaampaa aseistusta, mutta tähänkin liittyvät omat riskinsä. Yksi niistä on sodan mahdollinen laajeneminen.

Miettisen käsityksen mukaan esimerkiksi Saksa on kyllä sitoutunut Ukrainan avustamiseen, mutta historia tekee raskaan aseavun antamisesta Saksan päättäjille vaikeaa.

– Keskusteluissani saksalaisten päättäjien kanssa on esiintynyt ajatus, että Saksa on aloittanut kaksi maailmansotaa ja he eivät halua aloittaa kolmatta, Miettinen sanoo.

Kuudennen pakotepaketin jälkeen Euroopassa voi siis olla yhä hankalampaa löytää aidosti Venäjään vaikuttavia keinoja tukea Ukrainaa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka